Seulontamammografiapätevyyden omaavien röntgenhoitajien lisäkoulutuksen tarve: strukturoitu kysely lisäkoulutustarpeista
Sukanen, Laura (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305037411
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305037411
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Seulontamammografiapätevyyden omaavilla röntgenhoitajilla on oikeus tehdä seulontamammografiatutkimuksia. Seulontamammografiapätevyyden saa käymällä esimerkiksi Suomen Röntgenhoitajat ry:n järjestämän seulontamammografiakurssin. Kurssi suoritetaan kerran, minkä jälkeen röntgenhoitajalla on pätevyys tehdä seulontamammografiakuvaksia. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä seulontamammografiapätevyyden omaavien röntgenhoitajien mielipiteitä heidän tarvitsemastaan lisäkoulutuksesta. Tavoitteena on saada käsitys siitä, millaista täydennyskoulutusta tarvitaan jatkossa.
Tutkimus toteutettiin sähköisen kyselylomakkeen avulla, joka lähetettiin Suomen Röntgenhoitajat ry:n järjestämälle seulontamammografiakurssille vuodesta 2015 eteenpäin. Kyselyyn vastasi yhteensä 53 röntgenhoitajaa. Kyselyn rakentui neljästä taustakysymyksestä, koskien seulontamammografia kurssin käymisestä kulunutta aikaa, työskenteleekö tällä hetkellä mammografian parissa, oma arvio, kuinka paljon työskentelee seulontamammografian parissa sekä onko vastaaja käynyt muita seulontamammografiaan liittyviä koulutuksia. Ammatillisen kehittymisen näkökulmasta kyselyssä oli kaksi kysymystä. Millaisesta koulutuksesta vastaaja olisi kiinnostunut tulevaisuudessa ja mitä hyötyä vastaaja on kokenut saaneensa seulontamammografiakurssista. Lopuksi kysyttiin lisäkoulutuksen tarpeellisuudesta ja miten koulutus tulisi järjestää. Kysymykset koostuivat monivalintakysymyksistä, sekä ranking-asteikon kysymyksistä ja yhdestä avoimesta kysymyksestä.
Tutkimuksen perusteella suurin osa seulontamammografiapätevyyden omaavista röntgenhoitajista ei ollut käynyt muita seulontamammografiaan liittyviä koulutuksia. Vastanneet työskentelivät pääsääntöisesti kliinisen mammografian sekä seulontamammografian parissa. Röntgenhoitajilla toteutui Suomen Röntgenhoitajat ry:n suositus siitä, kuinka paljon seulontamammografia kuvauksia tulisi tehdä viikossa sekä kuukaudessa, jotta seulontapätevyys säilyisi. Ammatillisen kehittymisen suhteen eniten oli kiinnostusta seulontamammografiakuvien tulkinnasta ja lisäkoulutusta haluttiin erikoisprojektioista sekä potilaan asettelusta. Seulontamammografiakurssin käyminen koettiin hyödylliseksi muun muassa verkostoituminen, tiimioppiminen ja itseluottamuksen lisääntyminen kannalta. Koulutuksen järjestämistä toivottiin eniten työn tilaajan omissa tiloissa.
Jatkotutkimusaiheiksi nousi useita aiheita. Jatkossa voisi tarkastella, miten kuormittavaa seulontatyöskentely on röntgenhoitajan näkökulmasta. Lisäksi voisi tutkia, miten työssä jaksaminen toteutuu henkisen sekä fyysinen kuormituksen näkökulmasta tarkasteltuna, ja tulisiko seulontapäteville röntgenhoitajille suositella lisäkoulutusta useammin.
Seulontamammografiapätevyyden omaavilla röntgenhoitajilla on oikeus tehdä seulontamammografiatutkimuksia. Seulontamammografiapätevyyden saa käymällä esimerkiksi Suomen Röntgenhoitajat ry:n järjestämän seulontamammografiakurssin. Kurssi suoritetaan kerran, minkä jälkeen röntgenhoitajalla on pätevyys tehdä seulontamammografiakuvaksia. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä seulontamammografiapätevyyden omaavien röntgenhoitajien mielipiteitä heidän tarvitsemastaan lisäkoulutuksesta. Tavoitteena on saada käsitys siitä, millaista täydennyskoulutusta tarvitaan jatkossa.
Tutkimus toteutettiin sähköisen kyselylomakkeen avulla, joka lähetettiin Suomen Röntgenhoitajat ry:n järjestämälle seulontamammografiakurssille vuodesta 2015 eteenpäin. Kyselyyn vastasi yhteensä 53 röntgenhoitajaa. Kyselyn rakentui neljästä taustakysymyksestä, koskien seulontamammografia kurssin käymisestä kulunutta aikaa, työskenteleekö tällä hetkellä mammografian parissa, oma arvio, kuinka paljon työskentelee seulontamammografian parissa sekä onko vastaaja käynyt muita seulontamammografiaan liittyviä koulutuksia. Ammatillisen kehittymisen näkökulmasta kyselyssä oli kaksi kysymystä. Millaisesta koulutuksesta vastaaja olisi kiinnostunut tulevaisuudessa ja mitä hyötyä vastaaja on kokenut saaneensa seulontamammografiakurssista. Lopuksi kysyttiin lisäkoulutuksen tarpeellisuudesta ja miten koulutus tulisi järjestää. Kysymykset koostuivat monivalintakysymyksistä, sekä ranking-asteikon kysymyksistä ja yhdestä avoimesta kysymyksestä.
Tutkimuksen perusteella suurin osa seulontamammografiapätevyyden omaavista röntgenhoitajista ei ollut käynyt muita seulontamammografiaan liittyviä koulutuksia. Vastanneet työskentelivät pääsääntöisesti kliinisen mammografian sekä seulontamammografian parissa. Röntgenhoitajilla toteutui Suomen Röntgenhoitajat ry:n suositus siitä, kuinka paljon seulontamammografia kuvauksia tulisi tehdä viikossa sekä kuukaudessa, jotta seulontapätevyys säilyisi. Ammatillisen kehittymisen suhteen eniten oli kiinnostusta seulontamammografiakuvien tulkinnasta ja lisäkoulutusta haluttiin erikoisprojektioista sekä potilaan asettelusta. Seulontamammografiakurssin käyminen koettiin hyödylliseksi muun muassa verkostoituminen, tiimioppiminen ja itseluottamuksen lisääntyminen kannalta. Koulutuksen järjestämistä toivottiin eniten työn tilaajan omissa tiloissa.
Jatkotutkimusaiheiksi nousi useita aiheita. Jatkossa voisi tarkastella, miten kuormittavaa seulontatyöskentely on röntgenhoitajan näkökulmasta. Lisäksi voisi tutkia, miten työssä jaksaminen toteutuu henkisen sekä fyysinen kuormituksen näkökulmasta tarkasteltuna, ja tulisiko seulontapäteville röntgenhoitajille suositella lisäkoulutusta useammin.