Etätyöhön soveltuvan varhaisen välittämisen mallin kehittäminen
Vepsäläinen, Ida (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305037418
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305037418
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ja kehittää varhaisen välittämisen mallia sellaiseksi, että se soveltuisi etätyön luomiin olosuhteisiin nykyistä paremmin. Varhaisen välittämisen mallin avulla organisaatioissa voidaan edistää ja tukea työntekijöiden työhyvinvointia sekä ehkäistä ennenaikaista työkyvyttömyyttä. Opinnäytetyön tekohetkellä etätyöhön kehitettyä varhaisen välittämisen mallia ei ole vielä aikaisemmin tehty.
Tavoitteena oli luoda etätyöhön soveltuva varhaisen välittämisen malli, jonka avulla erilaiset organisaatiot toimialasta riippumatta voisivat kehittää omia varhaisen välittämisen mallejaan etätyöntekijöille entistä toimivammiksi. Opinnäytetyön teoriaviitekehyksessä käsiteltiin etätyötä, työhyvinvointia ja varhaisen välittämisen mallia. Lisäksi käsiteltiin sitä, miten koronapandemia on vaikuttanut Suomessa etätöihin ja työhyvinvointiin.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää, jonka aineistonkeruumenetelmäksi valikoitui teemahaastatteluina toteutetut asiantuntijahaastattelut. Haastatteluiden avulla haluttiin kerätä asiantuntijoiden yksilöllisiä näkemyksiä ja kokemuksia tutkimuskysymykseen. Haastatteluissa selvitettiin, miten varhaisen välittämisen mallia ja sen prosessin vaiheita tulisi kehittää siten, että malli soveltuisi nykyistä paremmin etätyöhön. Haastattelut toteutettiin Teams-sovelluksessa videopuheluiden muodossa.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että etätyöhön tarvitaan varhaisen välittämisen mallia, kunhan organisaatioissa etätyöntekijöihin osataan soveltaa asianmukaisia menetelmiä ja käytäntöjä. Asiantuntijat kokivat, että kaikkiin tilanteisiin sopivia toimintatapoja ei voida kehittää ennalta ilman korjattavaan tilanteeseen tutustumista. Tutkimustulosten perusteella varhaisen välittämisen soveltaminen etätyöhön vaati erityistä huomioita muun muassa kommunikaation laatuun, ajan käyttöön, kohtaamisen mahdollistamiseen, varhaiseen ja nopeaan puuttumiseen sekä nykyaikaisten ratkaisujen löytämiseen ja hyödyntämiseen. The purpose of this thesis was to research and develop the model of early support in such a way that it would be better suited for the conditions created by remote work. With the help of the early support model, organizations could promote and support employees' well-being at work and prevent premature incapacity for work as there was no such model yet developed or introduced by companies.
The aim was to create a remote work-appropriate early support model that could be used by different organizations, regardless of industry, to develop their own early support models for remote workers to be even more functional. In the theoretical framework of the thesis, remote work, well-being at work and the model of early support were discussed. Additionally, the impact of corona pandemic on remote work and employee well-being in Finland was discussed.
In the thesis, a qualitative research method was used, and expert interviews carried out as thematic interviews were selected as the data collection method. With the help of the interviews, the aim was to collect the experts' individual views and experiences on the research question. In the interviews, it was found out how the model of early support and the stages of its process should be developed in such a way that the model would be better suited to remote work than it is now. The interviews were conducted in the Teams application in the form of video calls.
The research results showed that remote work requires an early support model so that organizations know how to apply appropriate methods and practices to remote workers. The experts felt that methods suitable for all situations cannot be developed in advance without understanding the situation to be corrected. Based on the research results, the application of early support to remote work requires special attention to, among other things, the quality of communication, use of time, how to enable encounters, early and quick intervention, and finding and utilizing modern solutions.
Tavoitteena oli luoda etätyöhön soveltuva varhaisen välittämisen malli, jonka avulla erilaiset organisaatiot toimialasta riippumatta voisivat kehittää omia varhaisen välittämisen mallejaan etätyöntekijöille entistä toimivammiksi. Opinnäytetyön teoriaviitekehyksessä käsiteltiin etätyötä, työhyvinvointia ja varhaisen välittämisen mallia. Lisäksi käsiteltiin sitä, miten koronapandemia on vaikuttanut Suomessa etätöihin ja työhyvinvointiin.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää, jonka aineistonkeruumenetelmäksi valikoitui teemahaastatteluina toteutetut asiantuntijahaastattelut. Haastatteluiden avulla haluttiin kerätä asiantuntijoiden yksilöllisiä näkemyksiä ja kokemuksia tutkimuskysymykseen. Haastatteluissa selvitettiin, miten varhaisen välittämisen mallia ja sen prosessin vaiheita tulisi kehittää siten, että malli soveltuisi nykyistä paremmin etätyöhön. Haastattelut toteutettiin Teams-sovelluksessa videopuheluiden muodossa.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että etätyöhön tarvitaan varhaisen välittämisen mallia, kunhan organisaatioissa etätyöntekijöihin osataan soveltaa asianmukaisia menetelmiä ja käytäntöjä. Asiantuntijat kokivat, että kaikkiin tilanteisiin sopivia toimintatapoja ei voida kehittää ennalta ilman korjattavaan tilanteeseen tutustumista. Tutkimustulosten perusteella varhaisen välittämisen soveltaminen etätyöhön vaati erityistä huomioita muun muassa kommunikaation laatuun, ajan käyttöön, kohtaamisen mahdollistamiseen, varhaiseen ja nopeaan puuttumiseen sekä nykyaikaisten ratkaisujen löytämiseen ja hyödyntämiseen.
The aim was to create a remote work-appropriate early support model that could be used by different organizations, regardless of industry, to develop their own early support models for remote workers to be even more functional. In the theoretical framework of the thesis, remote work, well-being at work and the model of early support were discussed. Additionally, the impact of corona pandemic on remote work and employee well-being in Finland was discussed.
In the thesis, a qualitative research method was used, and expert interviews carried out as thematic interviews were selected as the data collection method. With the help of the interviews, the aim was to collect the experts' individual views and experiences on the research question. In the interviews, it was found out how the model of early support and the stages of its process should be developed in such a way that the model would be better suited to remote work than it is now. The interviews were conducted in the Teams application in the form of video calls.
The research results showed that remote work requires an early support model so that organizations know how to apply appropriate methods and practices to remote workers. The experts felt that methods suitable for all situations cannot be developed in advance without understanding the situation to be corrected. Based on the research results, the application of early support to remote work requires special attention to, among other things, the quality of communication, use of time, how to enable encounters, early and quick intervention, and finding and utilizing modern solutions.