Voimavarapuu nostaa esiin palvelujärjestelmän kehittämistarpeet: voimavarapuu tiedonkeruumenetelmänä
Jokinen, Riina; Kortelainen, Jaana; Sirviö-Juutinen, Mira (2023)
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305037472
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305037472
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena kehittämistyönä, jossa testattiin voimavarapuun käytettävyyttä tiedonkeruumenetelmänä. Sivutuotoksena saatiin mielenterveysomaisten omia kokemuksia ja ajatuksia palvelujärjestelmän toimivuudesta ja voimavaroja vievistä tekijöistä. Tutkimusten mukaan mielenterveysomaisella on kolminkertainen riski sairastua masennukseen muuhun väestöön verrattuna. Ennaltaehkäisy ja omaisten riittävän tuen saaminen on tärkeää. Ilman riittävää tukea, myös omaiset voivat sairastua mielenterveysongelmiin.
Toimeksiantajana opinnäytetyölle toimi Mieliteko-ohjelma. Mieliteko-ohjelma on Pohjois-Savossa elokuussa 2021 alkanut kehitysohjelma, jonka toteuttamisen on tehnyt mahdolliseksi Hyvällä mielellä Pohjois-Savo 2021–2030-hanke. Mieliteko-ohjelman tehtävänä on pyrkiä lisäämään pohjoissavolaisten mielen hyvinvointia sekä ennaltaehkäistä mielenterveysongelmia. Yhteistyökumppanina toimii Savon Mielenterveysomaiset FinFami ry, joka on omaishoitajien ja omaisten valtakunnallinen asiantuntijaorganisaatio. FinFami ry:n tavoitteena on edistää omaisten hyvinvointia läheisen sairastuessa psyykkisesti.
Voimavarapuun käytettävyyttä tiedonkeruumenetelmänä arvioitiin sen luotettavuuden, käytettävyyden, toistettavuuden, osallistettavuuden ja ratkaisukeskeisyyden perusteella. Voimavarapuu toteutettiin etänä Padlet-alustaa hyödyntäen. Vastaajina oli noin 13 mielenterveysomaista. Omaisten vastauksista koostettiin voimavarapuu. Vastausten perusteella saatiin kerättyä heidän suosituksiaan ennaltaehkäisevään palveluohjaukseen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille.
Mielenterveysomaisten vastauksissa nousi tärkeänä esille läheisten ja vertaistuen merkitys sekä palvelujärjestelmän toimimattomuus. Mielenterveysomaiset kokivat tärkeänä palvelun nopeamman saatavuuden ja pysyvät hoitajat ja lääkärit sekä omaisten kuulluksi tulemisen ja heidän jaksamisensa huomioimisen.
Jatkokehittämistyönä voimavarapuuta tiedonkeruumenetelmänä voitaisiin hyödyntää erilaisten asiakasryhmien kanssa paikan päälle ryhmänä kokoontuen. Yhdessä avoimesti keskustellen tietoa olisi mahdollista päästä syventämään vielä lisää. Saatujen vastausten perusteella voisi olla myös aiheellista tehdä tutkimustyötä, kuinka sosiaali- ja terveysalan veto- ja pitovoimaisuutta saataisiin lisättyä.
Toimeksiantajana opinnäytetyölle toimi Mieliteko-ohjelma. Mieliteko-ohjelma on Pohjois-Savossa elokuussa 2021 alkanut kehitysohjelma, jonka toteuttamisen on tehnyt mahdolliseksi Hyvällä mielellä Pohjois-Savo 2021–2030-hanke. Mieliteko-ohjelman tehtävänä on pyrkiä lisäämään pohjoissavolaisten mielen hyvinvointia sekä ennaltaehkäistä mielenterveysongelmia. Yhteistyökumppanina toimii Savon Mielenterveysomaiset FinFami ry, joka on omaishoitajien ja omaisten valtakunnallinen asiantuntijaorganisaatio. FinFami ry:n tavoitteena on edistää omaisten hyvinvointia läheisen sairastuessa psyykkisesti.
Voimavarapuun käytettävyyttä tiedonkeruumenetelmänä arvioitiin sen luotettavuuden, käytettävyyden, toistettavuuden, osallistettavuuden ja ratkaisukeskeisyyden perusteella. Voimavarapuu toteutettiin etänä Padlet-alustaa hyödyntäen. Vastaajina oli noin 13 mielenterveysomaista. Omaisten vastauksista koostettiin voimavarapuu. Vastausten perusteella saatiin kerättyä heidän suosituksiaan ennaltaehkäisevään palveluohjaukseen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille.
Mielenterveysomaisten vastauksissa nousi tärkeänä esille läheisten ja vertaistuen merkitys sekä palvelujärjestelmän toimimattomuus. Mielenterveysomaiset kokivat tärkeänä palvelun nopeamman saatavuuden ja pysyvät hoitajat ja lääkärit sekä omaisten kuulluksi tulemisen ja heidän jaksamisensa huomioimisen.
Jatkokehittämistyönä voimavarapuuta tiedonkeruumenetelmänä voitaisiin hyödyntää erilaisten asiakasryhmien kanssa paikan päälle ryhmänä kokoontuen. Yhdessä avoimesti keskustellen tietoa olisi mahdollista päästä syventämään vielä lisää. Saatujen vastausten perusteella voisi olla myös aiheellista tehdä tutkimustyötä, kuinka sosiaali- ja terveysalan veto- ja pitovoimaisuutta saataisiin lisättyä.