”Prinssejä ja prinsessoja ei ole: kaikki ovat kuninkaallisia”: vanhojentanssit Tampereen yhteiskoulun lukiossa 2020-luvulla

Abstract

Vanhojenpäivä ja siihen kuuluvat vanhojentanssit on suomalaiseen lukion oleellisesti kuuluva jo lähes satavuotinen perinne. Tässä työssä kartoitetaan Tampereen yhteiskoulun lukion opiskelijoiden kokemuksia vanhojenpäivästä ja vanhojentansseista 2020-luvun alussa.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen merkitys vanhojentansseilla on tämän päivän lukiolaisille. Työn edetessä aihe laajeni käsittelemään vanhojenpäiväperinnettä laajemminkin kuin vain tanssien osalta. Yhdeksi keskeiseksi teemaksi nousi vanhojenpäivän heteronormatiivisena näyttäytyvän luonteen analysoiminen ja opiskelijoiden kokemukset aiheesta. Aihe jakoi mielipiteitä, mutta yleinen kokemus opiskelijoiden kesken oli, että yleisesti ottaen vanhojenpäivä näyttäytyy heteronormatiivisena, mutta omassa koulussa ilmapiiri on vapaampi ja tapahtuma vähemmän sukupuolittunut. Heteronormatiivisuuden purkamiselle muissakin kouluissa olisi kuitenkin tarvetta.

Vanhojenpäivää on tutkittu aikaisemmin varsin vähän, joten lähdeaineistoa aiheesta oli hyvin niukalti. Perinteen syntymistä ja kehittymistä 1900-luvun alkupuolelta aina 2000-luvulle asti kartoitettiin tämän lähdeaineiston pohjalta, vanhoja uutisia, kuvia, tanssiohjeita ja aiempia tutkimuksia tutkien. Arvokasta aineistoa vanhojenpäivän näyttäytymiseen 2000-luvulla tarjosivat myös sosiaalinen media (kuten Facebook, Instagram ja TikTok) sekä lukuisat YouTubeen ladatut eri koulujen vanhojentanssitaltioinnit.

Työn keskeinen aineisto kerättiin teettämällä syksyllä 2022 Tampereen yhteiskoulun lukiossa vanhojentansseihin jo osallistuneille opiskelijoille sähköinen kysely. Kyselyn tuloksista osa aineistosta koostettiin tilastoiksi ja kirjallisten avovastausten aineistoa analysoitiin fenomenografisia tutkimusmenetelmiä hyödyntäen. Fenomenografisten menetelmien avulla avovastauksista etsittiin yhteisiä merkityskategorioita, joiden pohjalta opiskelijoiden kokemuksia vertailtiin keskenään.

Vanhojenpäivän merkitys lukiolaisille on kiistaton: vanhojentansseihin osallistuminen on valtaosalle oleellinen osa lukiota ja tärkeä tapahtuma heidän elämässään. Kun keväällä 2021 vanhojenpäivää vietettiin koronaepidemian keskellä vain karsittuna ja typistettynä tapahtumana, moni opiskelija pettyi syvästi ja koki jääneensä paitsi jostain merkittävästä ja ainutkertaisesta kokemuksesta elämässään. Tapahtumaan kohdistuu isoja odotuksia ja paineitakin, mutta siitä huolimatta valtaosa opiskelijoista haluaa osallistua tansseihin. Pukeutuminen ja laittautuminen kuuluvat oleellisesti päivään: upeat puvut ja mahdollisuus viettää päivä kuninkaallisena on monelle nuorelle merkittävä syy osallistua vanhojentansseihin.

This thesis focuses on the Finnish Upper Secondary School Senior Dance event. The purpose of this study was to examine the students’ experiences and the meanings of The Finnish Upper Secondary School Senior Dance course and the Senior Dance event in Tampere Arts-Oriented Senior Secondary School at the beginning of the 2020s.

The present study is a case study based on the inquiry made for students of Tampere Arts-Oriented Senior Secondary School in autumn 2022. The students were asked about the many aspects of the Senior Dance Event, for example, their feelings and experiences concerning the event in general, its meanings for their life, the dances and how they felt about the event’s heteronormative nature. The Students’ Own Dance, which is a somewhat new tradition related to the event and its sexuality along with the Senior Dance event’s general heteronormativity were a few of the main subjects in this study. The results were analyzed applying phenomenographic method. This thesis also includes a short review on the history of the Upper Secondary School Senior Dance Event and how the event has changed since its beginning in the 1930s.

The findings of the present study suggest that the students in the 2020s find the Senior Dance Event meaningful and important. The event plays a big role in their secondary school years and it is also an important communal experience for them. The students want the tradition to stay mainly the same as it has been for decades, although they welcome the changes related to the gender roles in dancing and dressing up. Students feel that the atmosphere in their school is relatively tolerant and open minded when it comes to expressing one’s own gender, also in the Senior Dance Event.

One of the main findings of this study was that students prefer the use of gender neutral terms ‘leader’ and ‘follower’ when teaching couple dances, instead of calling them ‘boys’ and ‘girls’. Labeling the students boys or girls sustains the heteronormative nature of the event, which some of the students find outdated and disturbing.