Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Oulun ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Oulun ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

Rungon ja takautareen kapasiteetin yhteys Ayrshire-ensikoiden elinikäistuotokseen ja kestävyyteen

Kemppainen, Meri-Tuuli (2023)

 
Avaa tiedosto
Kemppainen_Meri-Tuuli.pdf (5.568Mt)
Lataukset: 


Kemppainen, Meri-Tuuli
2023
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305057871
Tiivistelmä
Lehmän kestävyyteen vaikuttavat perimän lisäksi vahvasti sen elinolosuhteet eli ympäristötekijät. Lehmän eliniän aikana ympäristötekijät vaikuttavat siihen entistä enemmän ja on haasteellista määrittää tarkkaan, mitkä rakenneominaisuudet vaikuttavat suoraan kestävyyteen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kestävyyteen ja elinikäistuotokseen voisi vaikuttaa eläinten jalostamisella. On taloudellisesti kannattavampaa pyrkiä lehmän suureen elinikäistuotokseen, joka on yhteydessä myös sen kestävyyteen.

Selvityksessä tarkasteltiin, mitä Sonja Lahdenperän (2014) tekemän tutkimuksen Ayrshire-ensikoille oli tapahtunut niiden lypsyuralla. Lahdenperän tutkimuksessa tehtiin kattavia mittauksia pihatoissa eläneiden Ayrshire-ensikoiden rungosta ja takautareesta. Tässä työssä selvitettiin samojen mitattujen rakenneominaisuuksien mahdollista yhteyttä kyseisten ensikoiden elinikäistuotokseen ja kestävyyteen. Työn tilaaja on Suomessa toimiva Semex Finland Oy, joka on kanadalaista lypsykarjan jalostusainesta ja palveluita jälleenmyyvä yritys.

Työtä varten kysyttiin aiemmassa tutkimuksessa mukana olleilta tiloilta lehmien tietoja ja tähän tarkoitukseen soveltui parhaimmaksi menetelmäksi lehmäkortti. Lehmäkortti sisältää riittävän kattavasti tietoa lehmien lypsyurasta. Tärkeimpiä tietoja lehmäkorteissa olivat elinikäistuotos, poistopäivämäärä, poistotapa, mahdolliset hoitotiedot, poikimiskerrat ja siemennyskerrat. Aineiston otannan ollessa liian pieni tilastolliseen analyysiin, päädyttiin tekemään datan tarkastelua Excel-taulukoiden avulla.

Selvityksen tulosten mukaan aineiston kestävimmät lehmät olivat rungoltaan pienempiä. Toinen havainto aineistosta oli, että korkeatuottoisimmat ensikot eivät kestäneet karjassa yhtä pitkään kuin aineiston muut lehmät keskimäärin, joiden poistoikä oli 6,0 vuotta. Aineiston kestävimmän lehmän ensikkotuotos oli keskivertoa alhaisempi, mutta jo toisella tuotoskaudella lehmä lypsi yli 10 000 kg maitoa. Ensikkotuotokset eivät siis välttämättä ennustaneet lehmän myöhempää lypsyuraa.

Alkuperäisessä tutkimuksessa on kerrottu tarkkaan, miten eläimiä mitattiin ja tutkimus on tällöin helppo toistaa. Jos tutkimus toistetaan myöhemmin, siinä on hyvä huomioida miten jatkotutkimus kannattaa toteuttaa. Erityisesti on hyvä harkita mitä tietoja halutaan kerätä lehmien myöhemmästä lypsyurasta, miten aineisto kerätään ja halutaanko tilallisten keräävän aineistoa lehmien lypsyurasta. Pitkän aikavälin tutkimuksissa haasteita voi tulla tilallisten sukupolvenvaihdoksista, tuotantosuunnan muutoksesta tai tietojärjestelmien muuttumisista.
 
This is a follow-up study of Sonja Lahdenperä’s study done in 2014, that researched the correlations between milk yield, fat and protein production and several body conformation traits and the capacity of the rear udder in first-parity cows of Ayrshire breed. The aim of the follow-up study is to investigate what happened to the first-parity cows in their later years and if there are any correlations between the cows’ conformation and lifetime milk yields and longevity. This follow-up study has been done in co-operation with Semex Finland Ltd.

The cow’s longevity is heavily affected by its environmental factors. Since the environment’s effect grows with time, it is difficult to pinpoint what conformation traits have most impact on the animal’s longevity. Though, this doesn’t necessarily mean, that we can’t improve cows’ longevity with genetics. It is economically better to aim for durable cows that have high lifetime milk yields.

For this study, data was collected of the cows in the previous study. In Finland every cow has a cow card that has basic information of the cow, milk yield data and, depending on the farm, also the cow’s health information. Asking the cow cards from the farms was deemed the most efficient method to acquire enough data of the dairy cow’s career. This study’s sampling size was in the end too small, so its results aren’t statistically significant.

The results show that longevity was increased with smaller conformation. Other observation from the study was that the first-parity cows that had higher milk yields didn’t live equally long as the study’s other cows on average, whose milk yields were mediocre to low. The study’s most durable cow’s first lactation was a bit below average, but its second lactation had already increased significantly, and the later lactations were just as stable and high. This shows that the first lactation doesn’t necessarily predict the cow’s whole milking career.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste