Työhyvinvointi hybridityössä
Kilponen, Sari (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305057936
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305057936
Tiivistelmä
Koronapandemian pakotti monessa työpaikassa henkilöstön siirtymään nopealla aikataululla etätyöhön. Koronapandemian jälkeen on monessa työpaikassa siirrytty ainakin osittain etätyöstä takaisin fyysiselle lähityöpaikalle. Tätä uutta työskentely mallia kutsutaan hybridimallin mukaiseksi työskentelyksi. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää hybridityön vaikutusta työhyvinvointiin.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu työhyvinvoinnista, erilaisista työskentely muodoista ja onnistuneesta hybridityöstä. Teoreettisessa viitekehyksessä hyödynnettiin muun muassa erilasia teoksia ja verkkojulkaisuja. Teoreettinen viitekehys toimi tutkimuksen perustana.
Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Kvalitatiivinen tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena. Kyselytutkimuksen laatimisessa käytettiin Webropol- ohjelmaa. Kyselyssä oli yksitoista avointa kysymystä. Kyselyssä päädyttiin käyttämään avoimia kysymyksiä niiden vastausten tekstimuotoisuuden vuoksi. Kysely kohdistettiin seitsemälle henkilölle, joiden tiedettiin työskentelevän hybridimallin mukaisesti.
Tutkimustulosten mukaan hybridityö tukee työhyvinvointia. Hybridimallinmukainen työskentely mahdollistaa työpäivien suunnittelun, helpottaa työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen sekä lisää vapaa-aikaa. Työn joustavuus ja vapaus lisääntyivät hybridityömallissa. Haasteena koettiin sosiaalistenkontaktien vähyys, työntauottamien ja taukojen pitäminen sekä mahdolliset eriarvoisuuden kokemukset, jos hybridityöskentely ei ole kaikille mahdollista.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu työhyvinvoinnista, erilaisista työskentely muodoista ja onnistuneesta hybridityöstä. Teoreettisessa viitekehyksessä hyödynnettiin muun muassa erilasia teoksia ja verkkojulkaisuja. Teoreettinen viitekehys toimi tutkimuksen perustana.
Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Kvalitatiivinen tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena. Kyselytutkimuksen laatimisessa käytettiin Webropol- ohjelmaa. Kyselyssä oli yksitoista avointa kysymystä. Kyselyssä päädyttiin käyttämään avoimia kysymyksiä niiden vastausten tekstimuotoisuuden vuoksi. Kysely kohdistettiin seitsemälle henkilölle, joiden tiedettiin työskentelevän hybridimallin mukaisesti.
Tutkimustulosten mukaan hybridityö tukee työhyvinvointia. Hybridimallinmukainen työskentely mahdollistaa työpäivien suunnittelun, helpottaa työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen sekä lisää vapaa-aikaa. Työn joustavuus ja vapaus lisääntyivät hybridityömallissa. Haasteena koettiin sosiaalistenkontaktien vähyys, työntauottamien ja taukojen pitäminen sekä mahdolliset eriarvoisuuden kokemukset, jos hybridityöskentely ei ole kaikille mahdollista.