Matriisirakenteen toimivuus esihenkilöiden näkökulmasta: Kansallisgallerian organisaatiorakenteen kehittäminen
Ronkainen, Pyry (2023)
Ronkainen, Pyry
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305058003
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305058003
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten Kansallisgallerian matriisimallinen organisaatio toimii sen esihenkilöiden näkökulmasta. Kansallisgalleria on Suomen suurin kuvataiteen museo, joka ylläpitää kolmea Suomen tunnetuimmista museoista: Ateneumin taidemuseota, Nykytaiteen museo Kiasmaa ja Sinebrychoffin taidemuseota. Kansallisgalleria on julkaissut uuden strategiansa vuonna 2022 ja osana sitä kerrotaan organisaatiorakenteeseen kohdistuvasta muutostarpeesta. Tämän työn avulla oli tarkoitus selvittää tilaajalle rakenteen nykytilaa ja ehdottaa vastausten pohjalta kehityskohteita.
Työn viitekehys käsitteli organisaatioita, niiden rakenteita ja organisaatiokäyttäytymistä. Tarkemmin tarkasteltiin, millaista johtamista matriisiorganisaatiossa edellytetään ja miten jotkut ovat onnistuneet matriisin käyttöönotossa. Lisäksi viitekehys käsitti yleisesti strategian ja miten sitä toteutetaan organisaatiomuotoilun kautta.
Työ toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Sen aineisto kerättiin Kansallisgallerian esihenkilöiltä maaliskuussa 2023 kyselylomakkeella. Lomakkeella selvitettiin organisaatioihin liittyvän teorian pohjalta luoduin väittämin esihenkilöiden mielipidettä siihen, kuinka toimiva kansallisgallerian organisaatiorakenne oli heidän mielestään. Tulokset analysoin käyttäen dataan sopivia menetelmiä.
Kyselyn vastausten perusteella ilmeni, että monet Kansallisgallerian esihenkilöistä kokivat Kansallisgallerian nykyisen organisaatiorakenteen toimivuudessa esiintyvän heikkouksia. Ongelmallisia kohteita löytyi jokaiselta osa-alueelta, mutta monet niistä olivat oletettavasti pääongelmien sivuoireita, jotka korjautuisivat siihen puuttumalla. Pääkehityskohteeksi nousi organisaatiomallin uudelleen tarkastelu ja sen onnistunut jalkauttaminen, jonka lisäksi pienempinä kehityskohteiksi valikoitui siiloutumisen estäminen, johtamistapojen yhtenäistäminen, työtehtävien keskinäisen priorisoinnin selkeyttäminen ja työtapojen ja -kalujen yhtenäistäminen.
Työn viitekehys käsitteli organisaatioita, niiden rakenteita ja organisaatiokäyttäytymistä. Tarkemmin tarkasteltiin, millaista johtamista matriisiorganisaatiossa edellytetään ja miten jotkut ovat onnistuneet matriisin käyttöönotossa. Lisäksi viitekehys käsitti yleisesti strategian ja miten sitä toteutetaan organisaatiomuotoilun kautta.
Työ toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Sen aineisto kerättiin Kansallisgallerian esihenkilöiltä maaliskuussa 2023 kyselylomakkeella. Lomakkeella selvitettiin organisaatioihin liittyvän teorian pohjalta luoduin väittämin esihenkilöiden mielipidettä siihen, kuinka toimiva kansallisgallerian organisaatiorakenne oli heidän mielestään. Tulokset analysoin käyttäen dataan sopivia menetelmiä.
Kyselyn vastausten perusteella ilmeni, että monet Kansallisgallerian esihenkilöistä kokivat Kansallisgallerian nykyisen organisaatiorakenteen toimivuudessa esiintyvän heikkouksia. Ongelmallisia kohteita löytyi jokaiselta osa-alueelta, mutta monet niistä olivat oletettavasti pääongelmien sivuoireita, jotka korjautuisivat siihen puuttumalla. Pääkehityskohteeksi nousi organisaatiomallin uudelleen tarkastelu ja sen onnistunut jalkauttaminen, jonka lisäksi pienempinä kehityskohteiksi valikoitui siiloutumisen estäminen, johtamistapojen yhtenäistäminen, työtehtävien keskinäisen priorisoinnin selkeyttäminen ja työtapojen ja -kalujen yhtenäistäminen.