Espoon kaupungin julkiset sähköautojen latauspisteet katualueella
Kaila, Emil (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305078066
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305078066
Tiivistelmä
Espoon kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, mihin sähköautoilun edistämisellä voidaan vaikuttaa. Kaupungin osalta paras tapa edistää asiaa on mahdollistaa latauspisteiden syntyminen sen hallinnoimille alueille. Alkuun operaattoreiden mukaan saaminen vaati merkittäviä tukia, joista pyritään pääsemään eroon. Opinnäytetyö tehdään Espoon Kaupunkitekniikan keskukselle ja tarkoituksena on pohtia, millainen on kaupungin rooli tulevina vuosina julkisten latauspisteiden lisäämisessä katualueelle.
Sähköautoiksi lasketaan ajoneuvot, joiden ajoakkuja voidaan ladata ulkoisella tehonlähteellä. Täyssähköautoissa voimalähteenä toimii sähkömoottori ja ladattavissa hybrideissä sähkömoottorin lisäksi perinteinen polttomoottori. Sähköautojen määrä on ollut viime vuosina kovassa kasvussa koko Manner-Suomessa. Espoossa on suhteessa Manner-Suomeen yli tuplasti enemmän sähköautoja, maaliskuun lopussa 2023 Espoon henkilöautokannasta 14,3 % oli sähköautoja.
Valtioneuvoston vuonna 2021 julkaisema Fossiilittoman liikenteen tiekartta määrittelee tavoitteet vuoden 2030 määristä sekä sähköautoille että latauspisteille. Ajoneuvojen osalta tavoitteet koskevat pääosin täyssähköautoja, koska ladattavien hybridien voidaan olettaa olevan ainoastaan välivaihe sähköautoilussa. Latauspisteiden määrä on sidottu täyssähköautoihin, jonka vuoksi juuri niiden lisääntyminen on tärkeä pystyä ennustamaan. Nykyisen kehityksen valossa arvioin Espoossa olevan 40 000 täyssähköautoa vuonna 2030.
Kaupungin tavoitteena on varmistaa riittävän kattava latausverkko, jotta asukkailla on mahdollisuus siirtyä käyttämään sähköautoja. Alkuvuosina kaupunki avusti operaattoreita rakentamalla kohteisiin sähköliittymät, mutta markkinaehtoisuuteen pyrittäessä toimintamallia halutaan kehittää ilman suurempaa haittaa operaattoreille. Tilalle pohditaan erilaisia kannustimia ja keinoja, joilla käyttöasteet saataisiin operaattoreita tyydyttävälle tasolle.
Sähköautoilu on kehittynyt vuoden aikana voimakkaasti, eivätkä vuoden takaiset haasteet ole enää yhtä suuria. Useat operaattorit näkevät alassa hyvän potentiaalin ja ovat valmiita tekemään suuria alkuinvestointeja. Näin ollen latauspisteiden lisäämistä tulisi jatkossa tarkastella enemmän kaavoituksen ja liikennesuunnittelun näkökulmasta.
Sähköautoiksi lasketaan ajoneuvot, joiden ajoakkuja voidaan ladata ulkoisella tehonlähteellä. Täyssähköautoissa voimalähteenä toimii sähkömoottori ja ladattavissa hybrideissä sähkömoottorin lisäksi perinteinen polttomoottori. Sähköautojen määrä on ollut viime vuosina kovassa kasvussa koko Manner-Suomessa. Espoossa on suhteessa Manner-Suomeen yli tuplasti enemmän sähköautoja, maaliskuun lopussa 2023 Espoon henkilöautokannasta 14,3 % oli sähköautoja.
Valtioneuvoston vuonna 2021 julkaisema Fossiilittoman liikenteen tiekartta määrittelee tavoitteet vuoden 2030 määristä sekä sähköautoille että latauspisteille. Ajoneuvojen osalta tavoitteet koskevat pääosin täyssähköautoja, koska ladattavien hybridien voidaan olettaa olevan ainoastaan välivaihe sähköautoilussa. Latauspisteiden määrä on sidottu täyssähköautoihin, jonka vuoksi juuri niiden lisääntyminen on tärkeä pystyä ennustamaan. Nykyisen kehityksen valossa arvioin Espoossa olevan 40 000 täyssähköautoa vuonna 2030.
Kaupungin tavoitteena on varmistaa riittävän kattava latausverkko, jotta asukkailla on mahdollisuus siirtyä käyttämään sähköautoja. Alkuvuosina kaupunki avusti operaattoreita rakentamalla kohteisiin sähköliittymät, mutta markkinaehtoisuuteen pyrittäessä toimintamallia halutaan kehittää ilman suurempaa haittaa operaattoreille. Tilalle pohditaan erilaisia kannustimia ja keinoja, joilla käyttöasteet saataisiin operaattoreita tyydyttävälle tasolle.
Sähköautoilu on kehittynyt vuoden aikana voimakkaasti, eivätkä vuoden takaiset haasteet ole enää yhtä suuria. Useat operaattorit näkevät alassa hyvän potentiaalin ja ovat valmiita tekemään suuria alkuinvestointeja. Näin ollen latauspisteiden lisäämistä tulisi jatkossa tarkastella enemmän kaavoituksen ja liikennesuunnittelun näkökulmasta.