Mielen hyvinvoinnin tukemisen merkitys asiakastyössä ikääntyneiden palveluissa: työntekijöiden kokemuksia

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, millaiseksi työntekijät kokevat mielen hyvinvoinnin tukemisen asiakastyössä ikääntyneiden palveluissa ja millaisia mielen hyvinvoinnin tukemisen menetelmiä he ovat kokeneet toimiviksi. Lisäksi tavoitteena on selvittää, millaista on mielenterveysosaaminen työyhteisöissä ikääntyneiden palveluissa. Opinnäytetyö voi myös lisätä tietoisuutta mielen hyvinvoinnin tukemisen merkityksestä vanhustyössä. Tutkimuskysymyksiä olivat: ”Millaiseksi työntekijät kokevat mielen hyvinvoinnin tukemisen asiakastyössä iäkkäiden palveluissa?” ja ”Millaisia mielen hyvinvoinnin tukemisen menetelmiä iäkkäiden palveluissa työskentelevät kokevat toimiviksi asiakastyössä?” Opinnäytetyö pohjautuu iäkkäiden palveluissa toimivien työntekijöiden kokemuksiin.

Opinnäytetyö toteutettiin vaiheittain. Aluksi luotiin teoreettinen viitekehys, jossa käsiteltiin mielenterveyttä, mielenterveyden merkitystä ikääntyneellä ja mielenterveyden edistämistä sekä mielen hyvinvointia, ikääntyneen mielen hyvinvoinnin tukemista sekä mielen hyvinvoinnin tukemista iäkkäiden palveluissa laajalti eri tutkimuksia ja teoriatietoa hyödyntäen. Opinnäytetyön aineisto kerättiin ryhmähaastattelun avulla teemahaastattelun tavoin. Haastattelun osallistujat valikoituivat ikääntyneiden palveluissa eri sektoreilla työskentelevistä työntekijöistä Uudeltamaalta. Opinnäytetyön työelämäkumppanina toimi kolmannen sektorin sosiaalialan osaamiskeskus sekä asiantuntijaorganisaatio. Aineiston litteroinnin jälkeen analysoimme tuloksia teemoittelua hyödyntäen.

Opinnäytetyön tulosten perusteella työntekijät kokevat mielen hyvinvoinnin tukemisen tärkeänä osana ammatillista osaamista ikääntyneiden palveluissa. Mielen hyvinvoinnin tukemisen menetelmissä korostui yksilö- ja voimavaralähtöisyys, asiakkaan kohtaamisen ja yhteistyön merkitys. Työntekijät pitivät tärkeänä osana asiakastyötä asiakkaan toimijuuden tukemisen. Tulokset osoittivat mielen hyvinvoinnin tukemiseen ja mielenterveysosaamiseen työyhteisöissä vaikuttavan joko sitä edistäen tai heikentäen, johtaminen, työntekijä itse sekä työyhteisö. Tulokset osoittavat avoimen ja kannustavan työilmapiirin edistävän uusien toimintamallien käyttöönottoa. Tulosten mukaan esihenkilöiltä odotetaan mahdollisuuksia osaamisen lisäämiseen ja suunnan näyttöä, mutta myös työntekijä itse on vastuussa oman ammattitaidon kehittämisessä.

The aim of this thesis is to find out what is the employees´ experience of supporting mental well-being of the elderly and what kind of methods of supporting mental well-being they have experienced while working with their clients. In addition, the aim of this thesis is to find out what is the mental health competence of employees in services for the elderly. The thesis can also increase awareness of the importance of supporting mental well-being of the elderly. Research questions were "Which methods of supporting mental well-being can those working in services for the elderly use in client work?" and "What is the mental health competence of employees in services for the elderly?"

The thesis was implemented in stages. At the beginning, a theoretical framework was created, and it was examined based on various studies and theory. The research data of this thesis was collected through a group interview. The participants of the interview were employees working in various sectors in services for the elderly in Uusimaa region. The partners of this thesis were third sector's center of excellence on social welfare and an expert organization. After transcribing the data, we analyzed the results using thematization.

Based on the results of the thesis, employees perceive supporting mental well-being as an important part of professional competence in services for the elderly. The methods of supporting mental well-being emphasized individual and resource orientation, which we see as part of supporting agency, as well as the importance of client encounter and cooperation. The results of the study showed that management, the employee herself and the working community affected the mental health competence of the working community either by weakening it or by promoting it. The results showed that an open and encouraging atmosphere in working communities promotes the use of new ways of working. According to the results, supervisors are expected to show direction and to offer employees opportunities to increase their professional skills but that also employees have responsibility for developing their own professional competence.