Verkostot etsivässä vanhustyössä

Abstract

Tämän opinnäytetyön oli tarkoitus selvittää, minkälaisiin verkostoihin etsivän vanhustyön edistäjät osallistuvat ja miten he kokevat verkostoyhteistyön merkityksen omassa työssään. Aineiston keruu toteutettiin sähköisen, strukturoidun kyselylomakkeen avulla työelämäkumppani Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry:n hallinnoimassa Facebook-ryhmässä. Kysely oli suunnattu niin vapaaehtoisille kuin ammattilaisille, jotka osallistuvat etsivää vanhustyötä edistäviin verkostoihin. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin. Etsivän vanhustyön tavoitteena on löytää ja auttaa syrjäytymisvaarassa ja avun tarpeessa olevia ikääntyneitä ihmisiä oikea-aikaisesti. Etsivää vanhustyötä ei ole säädelty laissa, ja sitä toteutetaan eri puolilla maata vaihtelevin menetelmin vailla valtakunnallista koordinointia ja lakisääteistä asemaa. Verkostotyö on aiemmissa selvityksissä todettu yhdeksi mielekkääksi toimintamuodoksi etsivässä vanhustyössä. Sen avulla on esimerkiksi haastavassa elämäntilanteessa olevien iäkkäiden tavoittaminen tehostunut. Kirjallisuudessa etsivän vanhustyön verkostoja on käsitelty melko vähän. Vähäisen vastausmäärän johdosta ei opinnäytetyön tuloksia voida yleistää, eikä tutkimuskysymyksiin vastata luotettavasti. Mielenkiintoisia näkökulmia kyselyyn vastanneet kuitenkin tuovat etsivän vanhustyön verkostoista esiin. Esimerkiksi verkostoihin osallistuvien kokemus vanhustyöstä sekä heidän edustamansa organisaatiot ovat tämän kyselyn perusteella erittäin heterogeeniset. Kyselyn perusteella verkostotyö koetaan merkitykselliseksi ja omaan työhön lisäarvoa tuovaksi. Vastaajien mukaan verkostoissa myös oppii toisilta, ja niistä saa tietoa muiden toiminnasta. Toisaalta vastaajat kokivat, että etsivän vanhustyön verkostoissa ei ole selkeitä toimintatapoja tai yhteisesti sovittuja tavoitteita, joista jälkimmäisen he kokevat olevan verkostotyön sujuvuuden kannalta tärkein tekijä. Panostamalla etsivään vanhustyön edistetään yksilön hyvinvointia sekä ehkäistään esimerkiksi päivystykseen hakeutumista ja akuuttia sairaalahoidon tarvetta. Samalla on mahdollista vähentää yhteiskunnan kustannuksia. Verkostotyön koetaan olevan yksi hyvä menetelmä edistää etsivää vanhustyötä, mutta tämän opinnäytetyö perusteella kannattaa alan terminologiaa yhtenäistää sekä toimijoiden verkostotyöskentelyä kehittää muun muassa määrittelemällä toiminnalle yhteiset tavoitteet ja selkeät toimintatavat.

The purpose of this thesis is to use quantitative research to analyze networking in elderly outreach work today. This thesis aims to answer the following questions: what kind of networks do the promoters of elderly care participate in and how do the promoters perceive the importance of network cooperation in their own work? The collection of data was carried out using a questionnaire in a Facebook group managed by VALLI ry, the Association of Elderly and Neighboring Services. The survey was aimed at both volunteers and professionals who participate in networking in elderly outreach work. The goal of elderly outreach work is to preventatively find and help those elderly people who are at risk of being marginalized or otherwise need support and help. There is no statutory provision of elderly outreach work, and it is implemented in different parts of the country with varying methods without national coordination. According to elderly outreach work literature, networking has been perceived as meaningful: it strengthens the impact of activities and makes, for example, reaching out to the elderly in challenging life situations more effective. Recent literature in the field has not discussed networking to an extensive degree. Due to the small sample, the results cannot be generalized, and research questions were not answered reliably in this thesis. However, the respondents’ bring out interesting points of view about networking in elderly outreach work. For example, the respondents' own experience and background, as well as the parties represented by those participating in networking, are very heterogeneous based on this survey. Based on the experiences of those who participated in the networks of elderly outreach work, the networks were perceived as relevant for their own work. According to the respondents, in networks the participants learn from others and obtain information about others’ activities. On the other hand, the respondents felt that there are no clear operating methods or jointly agreed goals in the networks of investigative elderly outreach work, the latter of which they feel is the most important factor in terms of the smoothness of networking. Investing in elderly outreach work promotes the quality of life and well-being of the individual and prevents the use of health services, emergency room visits and the need for acute hospital care. At the same time, it can decrease societal costs. The operators feel that networking is a good method to promote elderly outreach work but based on this thesis, we recommend unifying the terminology of the field and familiarizing the operators with the principles of networking.