Verkostot etsivässä vanhustyössä
Buono, Sara; Palkama, Merja (2023)
Buono, Sara
Palkama, Merja
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305088219
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305088219
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön oli tarkoitus selvittää, minkälaisiin verkostoihin etsivän vanhustyön edistäjät osallistuvat ja miten he kokevat verkostoyhteistyön merkityksen omassa työssään. Aineiston keruu toteutettiin sähköisen, strukturoidun kyselylomakkeen avulla työelämäkumppani Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry:n hallinnoimassa Facebook-ryhmässä. Kysely oli suunnattu niin vapaaehtoisille kuin ammattilaisille, jotka osallistuvat etsivää vanhustyötä edistäviin verkostoihin. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin.
Etsivän vanhustyön tavoitteena on löytää ja auttaa syrjäytymisvaarassa ja avun tarpeessa olevia ikääntyneitä ihmisiä oikea-aikaisesti. Etsivää vanhustyötä ei ole säädelty laissa, ja sitä toteutetaan eri puolilla maata vaihtelevin menetelmin vailla valtakunnallista koordinointia ja lakisääteistä asemaa. Verkostotyö on aiemmissa selvityksissä todettu yhdeksi mielekkääksi toimintamuodoksi etsivässä vanhustyössä. Sen avulla on esimerkiksi haastavassa elämäntilanteessa olevien iäkkäiden tavoittaminen tehostunut. Kirjallisuudessa etsivän vanhustyön verkostoja on käsitelty melko vähän.
Vähäisen vastausmäärän johdosta ei opinnäytetyön tuloksia voida yleistää, eikä tutkimuskysymyksiin vastata luotettavasti. Mielenkiintoisia näkökulmia kyselyyn vastanneet kuitenkin tuovat etsivän vanhustyön verkostoista esiin. Esimerkiksi verkostoihin osallistuvien kokemus vanhustyöstä sekä heidän edustamansa organisaatiot ovat tämän kyselyn perusteella erittäin heterogeeniset. Kyselyn perusteella verkostotyö koetaan merkitykselliseksi ja omaan työhön lisäarvoa tuovaksi. Vastaajien mukaan verkostoissa myös oppii toisilta, ja niistä saa tietoa muiden toiminnasta. Toisaalta vastaajat kokivat, että etsivän vanhustyön verkostoissa ei ole selkeitä toimintatapoja tai yhteisesti sovittuja tavoitteita, joista jälkimmäisen he kokevat olevan verkostotyön sujuvuuden kannalta tärkein tekijä.
Panostamalla etsivään vanhustyön edistetään yksilön hyvinvointia sekä ehkäistään esimerkiksi päivystykseen hakeutumista ja akuuttia sairaalahoidon tarvetta. Samalla on mahdollista vähentää yhteiskunnan kustannuksia. Verkostotyön koetaan olevan yksi hyvä menetelmä edistää etsivää vanhustyötä, mutta tämän opinnäytetyö perusteella kannattaa alan terminologiaa yhtenäistää sekä toimijoiden verkostotyöskentelyä kehittää muun muassa määrittelemällä toiminnalle yhteiset tavoitteet ja selkeät toimintatavat.
Etsivän vanhustyön tavoitteena on löytää ja auttaa syrjäytymisvaarassa ja avun tarpeessa olevia ikääntyneitä ihmisiä oikea-aikaisesti. Etsivää vanhustyötä ei ole säädelty laissa, ja sitä toteutetaan eri puolilla maata vaihtelevin menetelmin vailla valtakunnallista koordinointia ja lakisääteistä asemaa. Verkostotyö on aiemmissa selvityksissä todettu yhdeksi mielekkääksi toimintamuodoksi etsivässä vanhustyössä. Sen avulla on esimerkiksi haastavassa elämäntilanteessa olevien iäkkäiden tavoittaminen tehostunut. Kirjallisuudessa etsivän vanhustyön verkostoja on käsitelty melko vähän.
Vähäisen vastausmäärän johdosta ei opinnäytetyön tuloksia voida yleistää, eikä tutkimuskysymyksiin vastata luotettavasti. Mielenkiintoisia näkökulmia kyselyyn vastanneet kuitenkin tuovat etsivän vanhustyön verkostoista esiin. Esimerkiksi verkostoihin osallistuvien kokemus vanhustyöstä sekä heidän edustamansa organisaatiot ovat tämän kyselyn perusteella erittäin heterogeeniset. Kyselyn perusteella verkostotyö koetaan merkitykselliseksi ja omaan työhön lisäarvoa tuovaksi. Vastaajien mukaan verkostoissa myös oppii toisilta, ja niistä saa tietoa muiden toiminnasta. Toisaalta vastaajat kokivat, että etsivän vanhustyön verkostoissa ei ole selkeitä toimintatapoja tai yhteisesti sovittuja tavoitteita, joista jälkimmäisen he kokevat olevan verkostotyön sujuvuuden kannalta tärkein tekijä.
Panostamalla etsivään vanhustyön edistetään yksilön hyvinvointia sekä ehkäistään esimerkiksi päivystykseen hakeutumista ja akuuttia sairaalahoidon tarvetta. Samalla on mahdollista vähentää yhteiskunnan kustannuksia. Verkostotyön koetaan olevan yksi hyvä menetelmä edistää etsivää vanhustyötä, mutta tämän opinnäytetyö perusteella kannattaa alan terminologiaa yhtenäistää sekä toimijoiden verkostotyöskentelyä kehittää muun muassa määrittelemällä toiminnalle yhteiset tavoitteet ja selkeät toimintatavat.