Haastavien palliatiivisten potilastapausten käsittely alueellisessa kotisairaalassa
Borisov, Katja (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305078073
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305078073
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tutkimuksen kohteena oli Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen alueellinen kotisairaala. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata alueellisen kotisairaalan hoitajien kokemuksia palliatiivisen ja saattohoitopotilaan kuormittavista hoitotilanteista, nykyistä tapaa käsitellä tilanteita ja hoitajien kehitysehdotuksia tilanteiden läpikäymiselle. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan lähteä suunnittelemaan yhteistä ja alueellista tapaa tilanteiden purkamiselle.
Tavoitteenani oli saada hoitajien oma ääni kuuluville haastavien potilastilanteiden merkityksellisyydestä hoitotyössä. WHO:n määritelmän mukaan palliatiivinen hoito kuuluu kaikille potilaille, joilla on kuolemaan johtava tai henkeä uhkaava sairaus ilman diagnoosirajoituksia. STM: n mukaan vuosittain noin 30 000 suomalaista tarvitsee ennen kuolemaansa palliatiivista hoitoa. Joka toinen näistä potilaista tarvinnee erityistason hoitoa tai konsultaatiotukea. Samalla Suomessa on ennennäkemätön pula hoitotyön ammattilaisista. Kuoleman kanssa työskentely on henkisesti vaativaa asiantuntijatyötä. Palliatiivisessa hoitotyössä työntekijät ovat yleensä hyvin motivoituneita. Työntekijöiden jaksamisen tukemiseksi on kuitenkin tärkeää miettiä, kuinka henkistä kuormaa voidaan helpottaa.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin teemahaastatteluilla haastattelemalla jokaisesta kotisairaalasta (n=8) sairaanhoitajaa. Haastattelut toteutettiin teams- sovelluksen välityksellä yksilöhaastatteluina. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysina.
Tulosten perusteella voidaan nähdä, että hoitohenkilökunnan kuormittuminen kiteytyy kuoleman lopullisuuteen. Kuolevan potilaan oirehoidossa esiintyneet haastavuudet ja potilaan tuskan kohtaaminen elämän loppumisesta aiheuttavat erityistä haastetta. Kohtaamiseen liittyvät tilanteet tulivat haastatteluissa myös esille voimakkaasti. Kohtaamiset liittyivät potilaaseen ja omaiseen. Omaisen surun ja lasten ja nuorten kohtaaminen toivat esille elämän epäoikeudenmukaisuuden. Henkisesti kuormittavaa työtä on haastavaa tehdä kiireisessä tahdissa tai ilman kollegalta saatua emotionaalista tukea. Nykytilanne kotisairaaloissa asioiden purkamiseen on vaihteleva. Keskustelua käydään runsaasti, mutta ei systemaattisesti tai sovitusti. Hoitajien vahva toive on tehdä käsittelystä systemaattista ja ammatillisuutta vahvistavaa. Tähän tilanteeseen voidaan päästä erityisesti alueellisesti sovituilla tavoilla ja vahvistamalla jatkuvaa keskustelemisen kulttuuria
Tämä opinnäytetyö tuo esille kotisairaalan hoitajien hyvin vaativan asiantuntijaroolin potilastyössä. Opinnäytetyön avulla voidaan toivottavasti lisätä keskustelua haastavista tilanteista, niiden merkityksestä ja erityisesti tilanteiden purkamisen tärkeydestä.
Tavoitteenani oli saada hoitajien oma ääni kuuluville haastavien potilastilanteiden merkityksellisyydestä hoitotyössä. WHO:n määritelmän mukaan palliatiivinen hoito kuuluu kaikille potilaille, joilla on kuolemaan johtava tai henkeä uhkaava sairaus ilman diagnoosirajoituksia. STM: n mukaan vuosittain noin 30 000 suomalaista tarvitsee ennen kuolemaansa palliatiivista hoitoa. Joka toinen näistä potilaista tarvinnee erityistason hoitoa tai konsultaatiotukea. Samalla Suomessa on ennennäkemätön pula hoitotyön ammattilaisista. Kuoleman kanssa työskentely on henkisesti vaativaa asiantuntijatyötä. Palliatiivisessa hoitotyössä työntekijät ovat yleensä hyvin motivoituneita. Työntekijöiden jaksamisen tukemiseksi on kuitenkin tärkeää miettiä, kuinka henkistä kuormaa voidaan helpottaa.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin teemahaastatteluilla haastattelemalla jokaisesta kotisairaalasta (n=8) sairaanhoitajaa. Haastattelut toteutettiin teams- sovelluksen välityksellä yksilöhaastatteluina. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysina.
Tulosten perusteella voidaan nähdä, että hoitohenkilökunnan kuormittuminen kiteytyy kuoleman lopullisuuteen. Kuolevan potilaan oirehoidossa esiintyneet haastavuudet ja potilaan tuskan kohtaaminen elämän loppumisesta aiheuttavat erityistä haastetta. Kohtaamiseen liittyvät tilanteet tulivat haastatteluissa myös esille voimakkaasti. Kohtaamiset liittyivät potilaaseen ja omaiseen. Omaisen surun ja lasten ja nuorten kohtaaminen toivat esille elämän epäoikeudenmukaisuuden. Henkisesti kuormittavaa työtä on haastavaa tehdä kiireisessä tahdissa tai ilman kollegalta saatua emotionaalista tukea. Nykytilanne kotisairaaloissa asioiden purkamiseen on vaihteleva. Keskustelua käydään runsaasti, mutta ei systemaattisesti tai sovitusti. Hoitajien vahva toive on tehdä käsittelystä systemaattista ja ammatillisuutta vahvistavaa. Tähän tilanteeseen voidaan päästä erityisesti alueellisesti sovituilla tavoilla ja vahvistamalla jatkuvaa keskustelemisen kulttuuria
Tämä opinnäytetyö tuo esille kotisairaalan hoitajien hyvin vaativan asiantuntijaroolin potilastyössä. Opinnäytetyön avulla voidaan toivottavasti lisätä keskustelua haastavista tilanteista, niiden merkityksestä ja erityisesti tilanteiden purkamisen tärkeydestä.