Rahoittajien näkemykset maaseudun kehittämistoiminnan vaikuttavuudesta: haastattelututkimus Pohjois-Pohjanmaan Maaseuturahaston hankerahoittajille
Uimaniemi, Emilia (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305098740
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305098740
Tiivistelmä
Vaikuttavuuden merkitys maaseudun kehittämistoiminnassa on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Sillä halutaan osoittaa tehdyn työn merkityksellisyys ja saadun EU-tuen kannattavuus. Käsitteenä vaikuttavuus on monimutkainen määriteltävä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, mitä vaikuttavuus on ja miten sitä voitaisiin paremmin mitata, arvioida ja tehdä näkyväksi.
Maaseudun kehittämistoimintaa rahoitetaan Euroopan Unionin maaseuturahastosta EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisesti. Ohjelmakaudella 2023–2027 maatalouspolitiikan uutena piirteenä on tuloksellisuuden vaatimus. Maa- ja metsätalousministeriö luo maatalouspolitiikan pohjalta ohjelmakausittain Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman, joka ohjaa maaseudun kehittämistoimintaa kotimaassa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) koostavat myös omat maaseudun kehittämissuunnitelmansa, jotka ohjaavat toimintaa alueellisella tasolla. Pohjois-Pohjanmaan maaseudun kehittämissuunnitelmassa 2023–2027 vaikuttavuus on yksi kuudesta rahoituskauden läpileikkaavasta teemasta.
Opinnäytetyön kehittämistehtävä toteutettiin haastattelututkimuksena, jossa haastateltiin Pohjois-Pohjanmaan alueella toimivia Maaseuturahaston rahoittajia maaseudun kehittämistoiminnan vaikuttavuudesta. Haastateltavat työskentelivät rahoittajina Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa ja maakunnan Leader-ryhmissä. Haastattelututkimus toteutettiin puolistrukturoituina haastatteluina etäyhteydellä, ja tulokset käsiteltiin litteroimalla, laadullisen sisällönanalyysin menetelmin ja koodaamalla.
Rahoittajat kokivat maaseudun kehittämistoiminnan yksimielisesti vaikuttavana. Haasteelliseksi koettiin vaikuttavuuden määrittely, mittaaminen ja seuranta. Etenkin laadullisen vaikuttavuuden mittaamiseen ja arviointiin kaivattaisiin tehokkaampia menetelmiä. Rahoittajat toivoivat vaikuttavuustyöhön yhtenäisempiä toimintatapoja, lisää tietoa ja resursseja, toimivampia mittareita ja tehokkaampia järjestelmiä.
Maaseudun kehittämistyössä voisi olla tarvetta vaikuttavuusasiantuntijoille, jotka joko organisaation sisällä tai ulkoistettuna palveluna toteuttaisivat toiminnan vaikuttavuuden mittaamista ja seurantaa. Rahoittajat kokivat henkilöstö- ja työaikaresurssit sekä osin myös tietopohjan riittämättömäksi vaikuttavuuden oikeanlaiseen seurantaan. Tämän ongelman vaikuttavuustyöhön erikoistunut asiantuntija voisi ratkaista.
Maaseudun kehittämistoimintaa rahoitetaan Euroopan Unionin maaseuturahastosta EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisesti. Ohjelmakaudella 2023–2027 maatalouspolitiikan uutena piirteenä on tuloksellisuuden vaatimus. Maa- ja metsätalousministeriö luo maatalouspolitiikan pohjalta ohjelmakausittain Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman, joka ohjaa maaseudun kehittämistoimintaa kotimaassa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) koostavat myös omat maaseudun kehittämissuunnitelmansa, jotka ohjaavat toimintaa alueellisella tasolla. Pohjois-Pohjanmaan maaseudun kehittämissuunnitelmassa 2023–2027 vaikuttavuus on yksi kuudesta rahoituskauden läpileikkaavasta teemasta.
Opinnäytetyön kehittämistehtävä toteutettiin haastattelututkimuksena, jossa haastateltiin Pohjois-Pohjanmaan alueella toimivia Maaseuturahaston rahoittajia maaseudun kehittämistoiminnan vaikuttavuudesta. Haastateltavat työskentelivät rahoittajina Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa ja maakunnan Leader-ryhmissä. Haastattelututkimus toteutettiin puolistrukturoituina haastatteluina etäyhteydellä, ja tulokset käsiteltiin litteroimalla, laadullisen sisällönanalyysin menetelmin ja koodaamalla.
Rahoittajat kokivat maaseudun kehittämistoiminnan yksimielisesti vaikuttavana. Haasteelliseksi koettiin vaikuttavuuden määrittely, mittaaminen ja seuranta. Etenkin laadullisen vaikuttavuuden mittaamiseen ja arviointiin kaivattaisiin tehokkaampia menetelmiä. Rahoittajat toivoivat vaikuttavuustyöhön yhtenäisempiä toimintatapoja, lisää tietoa ja resursseja, toimivampia mittareita ja tehokkaampia järjestelmiä.
Maaseudun kehittämistyössä voisi olla tarvetta vaikuttavuusasiantuntijoille, jotka joko organisaation sisällä tai ulkoistettuna palveluna toteuttaisivat toiminnan vaikuttavuuden mittaamista ja seurantaa. Rahoittajat kokivat henkilöstö- ja työaikaresurssit sekä osin myös tietopohjan riittämättömäksi vaikuttavuuden oikeanlaiseen seurantaan. Tämän ongelman vaikuttavuustyöhön erikoistunut asiantuntija voisi ratkaista.