Palkka-asiantuntijoiden perehdyttämisen parhaiksi koetut käytännöt : case Palkeet

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää toimivimpia käytäntöjä, jotta toimeksiantajan eli Palkeiden perehdytysprosessia voitaisiin yhdenmukaistaa eri henkilöstöpalveluryhmien kesken. Tutkimuksessa selvitettiin myös kehitysehdotuksia ja kokemuksia Palkeiden perehdytysmateriaalista. Tutkimuksessa kuultiin perehdyttäjien ja uusien työntekijöiden kokemuksia perehdyttämisestä.

Opinnäytetyössä käsitellään perehdyttämistä sekä perehdytysprosessin eri osa-alueita. Opinnäytetyö tehtiin tutkimuspainotteisesti tapaustutkimuksena laadullisia tutkimusmenetelmiä käyttäen. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Uudet työntekijät haastateltiin yksilöhaastatteluin ja perehdyttäjät osallistuivat ryhmähaastatteluun. Haastatteluihin osallistui yhdeksän uutta työntekijää ja viisi perehdyttäjää.

Tutkimustulosten mukaan uudet työntekijät olivat pääosin tyytyväisiä saamaansa perehdytykseen ja perehdytys oli vastannut työtehtäviä. Uudet työntekijät kaipasivat apua kokonaisuuden hallintaan ja välietappeja perehdytysprosessiin. Perehdyttämisen on koettu olevan toimivaa sekä lähiperehdytyksenä että etäyhteyksien välityksellä. Perehdyttäjät puolestaan kaipasivat perehdytykseen tarkempaa suunnitelmaa ja seurantaa. Perehdyttäjien työn tueksi kaivattiin myös koulutusta perehdyttämiseen. Tutkimuksessa nousi esille konkreettisia kehitysehdotuksia perehdyttämiseen, joiden perusteella toimeksiantajan on mahdollista kehittää perehdyttämistä entistä sujuvammaksi.

The goal of the study was to find out most effective practices among different personnel service groups in order to harmonize the orientation process of the commissioner of the thesis, that is Palkeet. The study also explored development proposals and experiences with Palkeet’s orientation material.

The thesis deals with orientation and different areas of orientation process. The research was a qualitative case study. The research material was collected by interviewing nine new payroll experts and five persons who are responsible for newcomer’s orientation. New payroll experts participated in individual interviews and persons responsible for orientation were interviewed in a group interview.

According to the research results, the new payroll experts were mostly satisfied with the orientation they received and the orientation corresponded to the work tasks. The newcomers needed more help to understand the big picture and immediate steps in orienation. Orientation has been found to be effective both when conducted in person and remotely. The mentors needed a more detailed plan and follow-up for the orientation process. Training for orientation was also needed to support the work of the mentors. The research revealed concrete development proposals for orientation. With the help of the thesis results, the commissioner can develop a much more functional orientation process.