Immunohistokemiallisen multiplex värjäyspaneelin kehittely makrofageille
Parland, Mia (2023)
Parland, Mia
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305109058
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305109058
Tiivistelmä
Syöpätutkimuksissa tutkitaan paljon kasvaimen mikroympäristöä ja niitä soluja, jotka edistävät kasvainta, kuten makrofageja. Tieteelliset tutkimukset tarjoavat jatkuvasti enemmän tietoa makrofageista ja siitä, miten ne vaikuttavat kasvaimen edistämiseen ja tuhoamiseen. Opinnäytetyössä haluttiin selvittää, miten makrofagit esiintyvät syöpäkudoksessa käyttäen vasta-aineita immuno-histofluoresenssivärjäyksessä multiplex-tekniikalla.
Kasvaindiagnostiikassa ja sen tutkimuksessa käytetään immunohistokemiallisia menetelmiä, joissa vasta-aineet tunnistavat solun pinnalta antigeenejä. Spesifit antigeenit voidaan tunnistaa immunofluoresenssivärjäyksellä, jossa sitoutuneet vasta-aineet näkyvät värireaktiona kudoksessa. Multiplex-tekniikalla voidaan käyttää enemmän vasta-aineita ja saada paljon arvokasta tietoa soluista. Fluoresenssimikroskoopilla voidaan katsoa makrofagien esiintyvyyttä eri fluoresenssikanavilla. Kuvia on helppo liikutella digitaalisesti, mikä auttaa tiedon jakamisessa.
Opinnäytetyö tehtiin Helsingin yliopiston alaiselle Suomen molekyylilääketieteen instituutille (FIMM), digitaalisen mikroskopian ja molekyylipatologian yksikölle. Tavoitteena oli saada tietoa makrofagien esiintyvyydestä syöpäkudoksissa valituilla vasta-aineilla. Toteutus tapahtui multiplex-immunohistofluoresenssivärjäyspaneelilla, jonka tarkoituksena oli tehostaa makrofagien arviointia ja edistää niiden havaitsemista tulevissa tutkimuksissa tehokkaammin. Vasta-aineita oli yhteensä yksitoista, joille kaikille tehtiin DAB-värjäys, joka on yleinen tekniikka oikean laimennossuhdealueen määrittämiseksi immunohistofluoresenssivärjäyksessä. Multiplex-immunohistofluoresenssivärjäyspaneeli onnistui hyvin, ja fluoresenssikuvissa oli pääsääntöisesti vahva signaali ja spesifi sitoutuminen. Kuvia tarkasteltiin yhdessä ohjaajan ja ohjaavan tutkijan kanssa. Tehtiin myös käyttöönottotestaus CD206 vasta-aineelle, joka onnistui hyvin ja esiintyi kaikissa testivärjäyksissä hyvin. Lisäksi tehtiin ylimääräinen värjäyspaneeli Sparc, jonka vasta-aineet ja tulokset olivat onnistuneita. Sparc-paneelin tulokset on esitelty opinnäytetyössä.
Molemmissa värjäyspaneeleissa tehtiin lukuisia testivärjäyksiä, ja niissä noudatettiin tarkkaa protokollaa. Molemmista värjäyspaneeleista saatiin paljon tietoa vasta-aineiden toimivuudesta eri fluoresenssikanavilla ja vasta-aineiden laimennossuhteista. Ennen kaikkea saatiin tietoa siitä, kuinka makrofagit ilmentyivät syöpäkudoksissa käytetyillä vasta-aineilla. Molemmat paneelit ovat käyttökelpoisia kontekstissaan.
Kasvaindiagnostiikassa ja sen tutkimuksessa käytetään immunohistokemiallisia menetelmiä, joissa vasta-aineet tunnistavat solun pinnalta antigeenejä. Spesifit antigeenit voidaan tunnistaa immunofluoresenssivärjäyksellä, jossa sitoutuneet vasta-aineet näkyvät värireaktiona kudoksessa. Multiplex-tekniikalla voidaan käyttää enemmän vasta-aineita ja saada paljon arvokasta tietoa soluista. Fluoresenssimikroskoopilla voidaan katsoa makrofagien esiintyvyyttä eri fluoresenssikanavilla. Kuvia on helppo liikutella digitaalisesti, mikä auttaa tiedon jakamisessa.
Opinnäytetyö tehtiin Helsingin yliopiston alaiselle Suomen molekyylilääketieteen instituutille (FIMM), digitaalisen mikroskopian ja molekyylipatologian yksikölle. Tavoitteena oli saada tietoa makrofagien esiintyvyydestä syöpäkudoksissa valituilla vasta-aineilla. Toteutus tapahtui multiplex-immunohistofluoresenssivärjäyspaneelilla, jonka tarkoituksena oli tehostaa makrofagien arviointia ja edistää niiden havaitsemista tulevissa tutkimuksissa tehokkaammin. Vasta-aineita oli yhteensä yksitoista, joille kaikille tehtiin DAB-värjäys, joka on yleinen tekniikka oikean laimennossuhdealueen määrittämiseksi immunohistofluoresenssivärjäyksessä. Multiplex-immunohistofluoresenssivärjäyspaneeli onnistui hyvin, ja fluoresenssikuvissa oli pääsääntöisesti vahva signaali ja spesifi sitoutuminen. Kuvia tarkasteltiin yhdessä ohjaajan ja ohjaavan tutkijan kanssa. Tehtiin myös käyttöönottotestaus CD206 vasta-aineelle, joka onnistui hyvin ja esiintyi kaikissa testivärjäyksissä hyvin. Lisäksi tehtiin ylimääräinen värjäyspaneeli Sparc, jonka vasta-aineet ja tulokset olivat onnistuneita. Sparc-paneelin tulokset on esitelty opinnäytetyössä.
Molemmissa värjäyspaneeleissa tehtiin lukuisia testivärjäyksiä, ja niissä noudatettiin tarkkaa protokollaa. Molemmista värjäyspaneeleista saatiin paljon tietoa vasta-aineiden toimivuudesta eri fluoresenssikanavilla ja vasta-aineiden laimennossuhteista. Ennen kaikkea saatiin tietoa siitä, kuinka makrofagit ilmentyivät syöpäkudoksissa käytetyillä vasta-aineilla. Molemmat paneelit ovat käyttökelpoisia kontekstissaan.