Uuden NIT-analysaattorin käytettävyys tehdasympäristössä
Maaranen, Mikko (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305109126
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305109126
Tiivistelmä
Toimeksiantajayrityksen tehtaalla valmistetaan sulatejuustoja, ja osana prosessin valvontaa tehtaan laboratoriossa tehdään koostumusanalyyseja (rasva ja kuiva-aine) NIT-analysaattorilla. Työn tavoitteena oli selvittää uuden NIT-analysaattorin käytettävyys tehdasympäristössä sekä kalibrointimallin soveltuvuus.
Sulatejuustonäytteitä analysoitiin kolmen viikon aikana yhteensä 439 kpl, 34:stä eri tuotteesta. Jokainen näyte analysoitiin vanhalla ja uudella analysaattorilla, ja tuloksista tarkkailtiin, eroavatko analysaattorien antamat tulokset mahdollisesti toisistaan. Analysaattorien tuloksia vertailtiin myös yrityksen aluelaboratoriossa standardimenetelmällä analysoitujen vertailunäytteiden tuloksiin.
Ennen kalibroinnin ennustemallien muokkausta analysaattorien välisissä kuiva-ainepitoisuustuloksissa esiintyi huomattava määrä ylityksiä hyväksytystä erosta. Ennustemallien muokkauksen jälkeen ylitysten määrä laski huomattavasti. Rasvapitoisuustuloksissa esiintyi vain yksittäisiä ylityksiä. Analysaattorien tulokset eivät eronneet tilastollisesti merkitsevästi standardimenetelmällä saaduista tuloksista.
Työssä saadun kokemuksen perusteella uusi analysaattori soveltuu tehdaskäyttöön. Analysaattorin suuremmalle kalibroinnille ei ole tarvetta, joten laitteen käyttöönotto on helpompaa ja nopeampaa. Kaikkia tuotteita ei kuitenkaan voida analysoida samalla ennustemallilla, vaan jotkin tuoteryhmät tulee eriyttää kuiva-aineen tai rasvan osalta
Sulatejuustonäytteitä analysoitiin kolmen viikon aikana yhteensä 439 kpl, 34:stä eri tuotteesta. Jokainen näyte analysoitiin vanhalla ja uudella analysaattorilla, ja tuloksista tarkkailtiin, eroavatko analysaattorien antamat tulokset mahdollisesti toisistaan. Analysaattorien tuloksia vertailtiin myös yrityksen aluelaboratoriossa standardimenetelmällä analysoitujen vertailunäytteiden tuloksiin.
Ennen kalibroinnin ennustemallien muokkausta analysaattorien välisissä kuiva-ainepitoisuustuloksissa esiintyi huomattava määrä ylityksiä hyväksytystä erosta. Ennustemallien muokkauksen jälkeen ylitysten määrä laski huomattavasti. Rasvapitoisuustuloksissa esiintyi vain yksittäisiä ylityksiä. Analysaattorien tulokset eivät eronneet tilastollisesti merkitsevästi standardimenetelmällä saaduista tuloksista.
Työssä saadun kokemuksen perusteella uusi analysaattori soveltuu tehdaskäyttöön. Analysaattorin suuremmalle kalibroinnille ei ole tarvetta, joten laitteen käyttöönotto on helpompaa ja nopeampaa. Kaikkia tuotteita ei kuitenkaan voida analysoida samalla ennustemallilla, vaan jotkin tuoteryhmät tulee eriyttää kuiva-aineen tai rasvan osalta