Laboratoriohoitajakoulutuksen historia Suomessa
Hyvämäki, Amanda; Nikulainen, Janette (2023)
Hyvämäki, Amanda
Nikulainen, Janette
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305109145
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305109145
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä kuvataan kliinisen laboratoriohoitajakoulutuksen vaiheita ja kehittymistä Suomessa. Opinnäytetyö kuvaa, miten terveyspalveluiden ja kliinisen laboratoriotoiminnan kehittyminen ovat olleet yhteydessä laboratoriohoitajakoulutuksessa tapahtuviin muutoksiin. Opinnäytetyön tavoite on tuottaa tietoa koulutuksen historiasta ja kehittää bioanalyytikko-opiskelijoiden tietämystä alan kehityksestä, koska aihe on ajankohtainen juhlavuoden vuoksi sekä siksi, että aihetta käsitellään koulutuksessa hyvin vähän. Opinnäytetyö sekä siitä tehtävä digitaalinen posteri ovat Metropolia Ammattikorkeakoulun käytössä.
Opinnäytetyöhön on sovellettu laadullisen tutkimuksen sekä historiantutkimuksen menetelmää. Dokumenttien sisällön analysointi on laadullista. Dokumenttien analysointi tehtiin teemoittelun avulla. Teemoja, joita tähän työhön on valittu ovat terveyspalvelujärjestelmän kehittyminen, kliinisen laboratoriotoiminnan kehittyminen ja laboratoriohoitajakoulutuksen kehittyminen Suomessa sekä koulutuspoliittiset muutokset. Aineisto oli hyvin monipuolista koostuen enimmäkseen historiikeista, dokumenteista, artikkeleista, kirjoista, tutkimuksista ja väitöskirjoista.
Tulokset koostuvat kahdesta pääluvusta, joissa vastataan kahteen tutkimuskysymykseen. Tuloksissa kuvataan aikaa ennen laboratoriohoitajakoulutuksen alkamista. Miten koulutukseen päädyttiin, mitkä asiat siihen johtivat ja millaiset olivat terveyspalvelut sekä kliiniset laboratoriot ennen koulutusta. Toisessa pääluvussa kuvataan laboratoriohoitajakoulutuksen alkuvaiheita ja sen kehittymistä nykypäivään saakka. Laboratoriohoitajakoulutusta tarkastellaan siitä näkökulmasta, miten terveyspalvelut sekä kliinisten laboratoriot ovat olleet yhteydessä koulutuksen kehittymiseen.
Tulokset johtivat siihen johtopäätökseen, että terveydenhuollon historialla sekä kliinisten laboratorioiden kehittymisellä on ollut vaikutus laboratoriohoitajakoulutuksen kehittymiseen. Historian tutkiminen on merkittävää siis nykyisyyden sekä tulevaisuuden ymmärtämisen vuoksi. Opinnäytetyöstä on hyötyä koulutuksessa, uusissa tutkimuksissa, alan tiedottamisessa, koulutuksen kehittämisessä ja monessa muussa asiassa. Historian tutkiminen on tärkeä osa tutkimusta, vaikka pyrkimyksenä ei olekaan luoda uutta tietoa. Pyrkimyksenä on nykyisen tiedon hyödyntäminen uusien asioiden oivaltamisessa.
Opinnäytetyöhön on sovellettu laadullisen tutkimuksen sekä historiantutkimuksen menetelmää. Dokumenttien sisällön analysointi on laadullista. Dokumenttien analysointi tehtiin teemoittelun avulla. Teemoja, joita tähän työhön on valittu ovat terveyspalvelujärjestelmän kehittyminen, kliinisen laboratoriotoiminnan kehittyminen ja laboratoriohoitajakoulutuksen kehittyminen Suomessa sekä koulutuspoliittiset muutokset. Aineisto oli hyvin monipuolista koostuen enimmäkseen historiikeista, dokumenteista, artikkeleista, kirjoista, tutkimuksista ja väitöskirjoista.
Tulokset koostuvat kahdesta pääluvusta, joissa vastataan kahteen tutkimuskysymykseen. Tuloksissa kuvataan aikaa ennen laboratoriohoitajakoulutuksen alkamista. Miten koulutukseen päädyttiin, mitkä asiat siihen johtivat ja millaiset olivat terveyspalvelut sekä kliiniset laboratoriot ennen koulutusta. Toisessa pääluvussa kuvataan laboratoriohoitajakoulutuksen alkuvaiheita ja sen kehittymistä nykypäivään saakka. Laboratoriohoitajakoulutusta tarkastellaan siitä näkökulmasta, miten terveyspalvelut sekä kliinisten laboratoriot ovat olleet yhteydessä koulutuksen kehittymiseen.
Tulokset johtivat siihen johtopäätökseen, että terveydenhuollon historialla sekä kliinisten laboratorioiden kehittymisellä on ollut vaikutus laboratoriohoitajakoulutuksen kehittymiseen. Historian tutkiminen on merkittävää siis nykyisyyden sekä tulevaisuuden ymmärtämisen vuoksi. Opinnäytetyöstä on hyötyä koulutuksessa, uusissa tutkimuksissa, alan tiedottamisessa, koulutuksen kehittämisessä ja monessa muussa asiassa. Historian tutkiminen on tärkeä osa tutkimusta, vaikka pyrkimyksenä ei olekaan luoda uutta tietoa. Pyrkimyksenä on nykyisen tiedon hyödyntäminen uusien asioiden oivaltamisessa.