Elintapojen ja vuorokausirytmin merkitys aivojen hyvinvoinnille: kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Aivojen hyvinvointi on osa kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Aivoterveys on oleellinen aivojen hyvinvoinnin osatekijä. Aivojen normaali tiedonkäsittely ja toiminnanohjaus ovat merkkejä hyvinvoivista aivoista. Siitä kertovat myös kyky palautua stressistä, tunne-elämän tasapaino ja hyvä mielenterveys.

Elintapavalinnat vaikuttavat terveyteen ja aivojen hyvinvointiin niin hyvässä kuin pahassa. Monet länsimaiseen elämäntapaan liittyvät tekijät kuten tietotyö, kiire ja stressi sekä runsas istuminen kuormittavat aivoja. Sopiva fyysinen aktiivisuus ja erityisesti riittävä uni ovat kuormituksesta palautumisen kannalta välttämättömiä. Palauttava uni vaarantuu, kun keinovalo sekoittaa vuorokausirytmiämme, joka on riippuvainen luonnollisesta valon ja pimeän vaihtelusta. Vuorokausirytmin häiriöt on yhdistetty moniin fyysisiin ja psyykkisiin sairauksiin sekä ikääntymiseen. Nuorten ja aikuisten uupuminen sekä väestön ikääntymisen myötä yleistyvät muistisairaudet ovat kansantaloudellinen haaste. Aivojen hyvinvoinnin edistäminen onkin syystä nostettu yhteiskunnallisesti tärkeäksi kehityskohteeksi.

Tämän kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää, mitä elintapavalintojen ja vuorokausirytmin suhde merkitsee aivojen hyvinvoinnin kannalta ja miten elintapojen tahdistamisella vuorokausirytmiin voidaan tukea aivojen hyvinvointia. Kirjallisuushaku tehtiin PubMed, CINAHL Complete ja ProQuest Central tietokantoihin keväällä 2023 ja sitä täydennettiin manuaalisilla hauilla. Aineistoksi valikoitui kahdeksan (8) artikkelia vuosilta 2017–2023. Artikkeleista kaksi (2) käsitteli valon ja keinovalon, ja kuusi (6) liikunnan suhdetta vuorokausirytmiin ja välillistä tai suoraa vaikutusta aivoihin.

Katsauksen tulosten mukaan säännöllisen vuorokausirytmin rooli on keskeinen aivojen hyvinvoinnin ja kokonaisterveyden kannalta. Kyseessä on järjestelmä, joka säätelee ajallisesti elimistömme fysiologiaa, mutta myös käyttäytymistämme. Oikea-aikainen päivänvalolle altistuminen ja keinovalon haittojen välttäminen on tärkeää vuorokausirytmin tahdistumisessa. Uni-valve- ja vuorokausirytmien tahdistuminen, sekä aineenvaihdunnan paraneminen ovat eräitä monista liikunnan aivojen hyvinvointia tukevista tekijöistä. Säännöllinen liikkuminen kirkkaassa, mieluiten aamun, valossa näyttää olevan rytmien tahdistamisessa tehokkainta. Tutkimusala on melko uusi ja kasvava ja käsittää useita eri tieteenaloja. Aineistossa nostettiin esiin tarve eri tieteenaloilta kerätyn tiedon yhdistämiseen ja tiedon hyödyntämiseen käytännössä. Myös fysioterapian alalla olisi tarpeellista ottaa käyttöön ja kehittää kronopreventiivisiä ja kronoterapeuttisia käytäntöjä.