Sydänkirurgisen toimenpiteen jälkeisen deliriumin ennaltaehkäisy ja hoito: kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Keränen, Tiina; Määttä, Elisa (2023)
Keränen, Tiina
Määttä, Elisa
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305109182
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305109182
Tiivistelmä
Delirium tarkoittaa äkillistä sekavuustilaa, johon liittyy aivojen toiminnan häiriö. Deliriumin syynä on keskushermoston toiminnan häiriö, joka voi liittyä esimerkiksi erilaisiin sairauksiin, nestetasapainon häiriöihin, myrkytyksiin, päihteisiin ja leikkauksen jälkitiloihin. Se on merkittävä sydänleikkauksen jälkeinen komplikaatio ja yhdistetty esimerkiksi lisääntyneeseen kuolleisuuteen, pidentyneeseen sairaalassaoloaikaan ja pitkäaikaisiin tiedonkäsittelyn ongelmiin. Hoitohenkilökunnan on tärkeä osata tunnistaa deliriumin riskitekijät ja korkean riskin potilaat, ennaltaehkäistä deliriumin syntyä, tunnistaa deliriumista kertovat merkit ja hoitaa sitä.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin sydänkirurgisen toimenpiteen jälkeisen deliriumin ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Kirjallisuuskatsauksen aineistohaku tehtiin tietokannoista Cinahl (Ebsco), Pubmed ja Elsevier ScienceDirect. Tutkimukseen sopivaa aineistoa etsittiin hakulausekkeella “delirium AND (“cardiac surgery” OR “heart surgery”) AND (prevent* OR “risk factor*” OR treat* OR care OR manag*)”. Hakutuloksia saatiin yhteensä 235, joista kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 6. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin periaatteiden mukaisesti.
Tutkimusartikkeleiden pohjalta tehdyn analyysin tuloksena sydänkirurgisen toimenpiteen jälkeisen deliriumin ehkäisy ja hoito koostuu riskitekijöiden ja korkean riskin potilaiden tunnistamisesta, deliriumista kertovien oireiden varhaisesta tunnistamisesta, lääkkeettömien ja lääkkeellisten menetelmien hallinnasta deliriumin ehkäisyssä ja hoidossa sekä deliriumin taustalla olevan sairauden hoidosta.
Riskitekijöiden tunnistaminen ja sen myötä korkean riskin potilaiden tunnistaminen varhaisessa vaiheessa auttaa kiinnittämään huomiota ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Deliriumin rutiininomaista seurantaa suositellaan, koska sen varhainen havaitseminen ja hoito parantaa hoitotuloksia. Lääkkeettömiä menetelmiä deliriumin ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi on useita. Esimerkiksi orientoitumisen tukeminen, vuorokausirytmin ylläpito ja varhainen mobilisaatio ovat todettu tehokkaiksi. Myös lääkehoidosta voi olla hyötyä, joskin tutkimustuloksissa eri lääkkeiden soveltuvuudesta deliriumin ennaltaehkäisyyn ja hoitoon on paljon ristiriitaisuutta. Deliriumin alkuperä voi vaihdella runsaasti, syy voi olla esimerkiksi elimellisessä tai aineenvaihdunnallisessa häiriössä. Tällöin ensisijaisen tärkeää on tunnistaa ja hoitaa tämä häiriötila mahdollisuuksien mukaan.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin sydänkirurgisen toimenpiteen jälkeisen deliriumin ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Kirjallisuuskatsauksen aineistohaku tehtiin tietokannoista Cinahl (Ebsco), Pubmed ja Elsevier ScienceDirect. Tutkimukseen sopivaa aineistoa etsittiin hakulausekkeella “delirium AND (“cardiac surgery” OR “heart surgery”) AND (prevent* OR “risk factor*” OR treat* OR care OR manag*)”. Hakutuloksia saatiin yhteensä 235, joista kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 6. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin periaatteiden mukaisesti.
Tutkimusartikkeleiden pohjalta tehdyn analyysin tuloksena sydänkirurgisen toimenpiteen jälkeisen deliriumin ehkäisy ja hoito koostuu riskitekijöiden ja korkean riskin potilaiden tunnistamisesta, deliriumista kertovien oireiden varhaisesta tunnistamisesta, lääkkeettömien ja lääkkeellisten menetelmien hallinnasta deliriumin ehkäisyssä ja hoidossa sekä deliriumin taustalla olevan sairauden hoidosta.
Riskitekijöiden tunnistaminen ja sen myötä korkean riskin potilaiden tunnistaminen varhaisessa vaiheessa auttaa kiinnittämään huomiota ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Deliriumin rutiininomaista seurantaa suositellaan, koska sen varhainen havaitseminen ja hoito parantaa hoitotuloksia. Lääkkeettömiä menetelmiä deliriumin ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi on useita. Esimerkiksi orientoitumisen tukeminen, vuorokausirytmin ylläpito ja varhainen mobilisaatio ovat todettu tehokkaiksi. Myös lääkehoidosta voi olla hyötyä, joskin tutkimustuloksissa eri lääkkeiden soveltuvuudesta deliriumin ennaltaehkäisyyn ja hoitoon on paljon ristiriitaisuutta. Deliriumin alkuperä voi vaihdella runsaasti, syy voi olla esimerkiksi elimellisessä tai aineenvaihdunnallisessa häiriössä. Tällöin ensisijaisen tärkeää on tunnistaa ja hoitaa tämä häiriötila mahdollisuuksien mukaan.