Heijastukset vihjeinä kuvarajan ulkopuolisesta tilasta: valokuviomaiset heijastukset osana elokuvamaailman rakentumista
Ylioja, Pinja (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051110104
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051110104
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena ovat heijastukset elokuvakerronnan välineenä. Työssä tarkastellaan heijastuksia visuaalisina vihjeinä, joiden kautta elokuvan katsoja saa tietoa kuva-alan ulkopuolisesta maailmasta. Työssä tarkastellaan heijastuksia fysikaalisena ilmiönä ja tutkitaan niiden syntyprosessia sekä hahmotellaan tapaa, jolla elokuvan katsoja konstruoi elokuvan maailmaa mentaalisesti.
Opinnäytetyön osana vertailtiin peilin avulla ja valokuviomaisella heijastuksella syntyvää yhteyttä kuvarajan ulkopuoliseen tilaan. Vertailun lähtökohtana olivat Julian Hanichin esittelemät kompleksiset peiliotokset ja valokuvastudioon rakennettu heijastustilanne, josta otettiin valokuvia. Tavoitteena oli hahmottaa, voiko abstrakti heijastus peiliheijastuksen lailla viitata kuvarajan ulkopuoliseen tilaan ja syventää kokemusta elokuvan tapahtumien ympäristöstä.
Vertailu osoitti, että heijastuksia voi elokuvakerronnassa hyödyntää tilakokemuksen laajentamiseen ja yhteyden luomiseen kuva-alan ulkopuoliseen maailmaan. Heijastuksen ansiosta kokemus maailman jatkumisesta kuvarajojen ulkopuolelle voimistuu. Sen lisäksi, että valokuviomaiset heijastukset voivat tuoda kuvarajan ulkopuolisen maailman läsnäolevaksi kuvaan, ne voivat toimia myös off-screen-äänimaailmaa motivoiden, johtaen näin edelleen syvempään kokemukseen elokuvan maailmasta.
Opinnäytetyön osana vertailtiin peilin avulla ja valokuviomaisella heijastuksella syntyvää yhteyttä kuvarajan ulkopuoliseen tilaan. Vertailun lähtökohtana olivat Julian Hanichin esittelemät kompleksiset peiliotokset ja valokuvastudioon rakennettu heijastustilanne, josta otettiin valokuvia. Tavoitteena oli hahmottaa, voiko abstrakti heijastus peiliheijastuksen lailla viitata kuvarajan ulkopuoliseen tilaan ja syventää kokemusta elokuvan tapahtumien ympäristöstä.
Vertailu osoitti, että heijastuksia voi elokuvakerronnassa hyödyntää tilakokemuksen laajentamiseen ja yhteyden luomiseen kuva-alan ulkopuoliseen maailmaan. Heijastuksen ansiosta kokemus maailman jatkumisesta kuvarajojen ulkopuolelle voimistuu. Sen lisäksi, että valokuviomaiset heijastukset voivat tuoda kuvarajan ulkopuolisen maailman läsnäolevaksi kuvaan, ne voivat toimia myös off-screen-äänimaailmaa motivoiden, johtaen näin edelleen syvempään kokemukseen elokuvan maailmasta.