Antti Favén: Ann Sofie Svanljungin muotokuva. Maalauksen tutkimus ja konservointi

Abstract

Opinnäytetyön aiheena oli Antti Favénin öljyvärimaalauksen "Ann Sofie Svanljungin muotokuva" tutkimus ja konservointi. Maalaukseen ei ollut merkitty tekovuotta, mutta sen oli arvioitu ajoittuvan 1900-luvun alkuun. Maalauksen kangas oli todella deformoitunut, ja maalipinnassa oli suuria halkeamia. Maalauksen pintaa peitti piintynyt likakerros ja osin myös kellastunut lakka, jotka vääristivät maalauksen sävymaailmaa. Työn toimeksiantaja oli Säteilyturvakeskus.

Maalauksen tarkempaa ajoitusta ja taidehistoriallista kontekstia selvitettiin mm. Favénin näyttelyiden arkistotutkimuksella, Ann Sofie Svanljungin sukututkimustietojen avulla sekä vertaamalla maalausta tyylillisesti Favénin muuhun tuotantoon. Tutkimukset osoittivat maalauksen sijoittuvan Favénin 1910-luvun uusimpressionististen vaikutteiden aikaan. Maalauksen laajempi taidehistoriallinen konteksti Suomen taiteessa on modernistinen ”puhtaan paletin kausi”, joka ajoitetaan pääasiassa vuosiin 1909–1912.

Maalauksen rakenne ja vauriot dokumentoitiin ja niitä tutkittiin UV-fluoresenssi-, IR-reflektio- ja röntgenkuvien avulla. Maalauksessa käytettyjä materiaaleja kartoitettiin röntgenfluoresenssimittausten (XRF), infrapunaspektroskopian (FTIR) sekä kuitunäytteiden ja poikkileikkausnäytteiden mikroskooppitutkimuksen avulla. Tutkimusten tulosten mukaan maalauksen materiaalit ovat ajalle ja myös maalaustyylille tyypillisiä. Tulokset vahvistivat taidehistoriallisen tutkimuksen tuloksia ja täsmensivät maalauksen ajoitusta: Maalaus on todennäköisesti tehty 1910–1911.

Konservointisuunnitelma laadittiin vauriokartoituksen ja materiaalitutkimusten pohjalta. Maalaus puhdistettiin ja kellastunut lakka poistettiin. Halkeamat kiinnitettiin lämpökynää apuna käyttäen. Pingotusreunan reiät paikattiin ja niihin liitettiin reunajatkokset. Maalauskankaan deformaatiot suoristettiin. Maalaukselle tehtiin irtovuoraus ja se pingotettiin uuteen kiilakehykseen. Maalauksen maalipuutoskohdat kitattiin ja restaurointimaalattiin. Toimenpiteet vakauttivat maalauksen rakennetta ja eheyttivät sen visuaalista ilmettä.

The aim of the thesis was the documentation, research and conservation of an oil painting "Portrait of Ann Sofie Svanljung" by Finnish painter Antti Favén. The painting had no markings of the year it was made, but it was estimated to date back to the early 20th century. The canvas of the painting was really deformed and there were large cracks in the paint layer. The appearance of the painting was disturbed by dirt and partially applied discolored varnish. The painting belongs to the Finnish Radiation Safety Centre.

More precise dating was intended through various investigation methods, for example the archive research of Favén’s art exhibitions, genealogy information of Ann Sofie Svanljung, and comparing the painting style of the portrait with other paintings by Favén. Based on the research the portrait dates back to the period of neo-impressionism influences in Favén’s work in 1910’s. The larger art historical context of the portrait is the modernistic period of using primary colors in Finnish art in years 1909-1912.

The structure and the damage of the painting were documented and studied with UV-fluorescence, IR-reflection and X-ray photographs. The materials of the painting were examined by means of X-ray fluorescence (XRF) and infrared spectroscopy (FTIR). Also cross sections of the paint layers and fibre analyses of the canvas were taken. The results of the material analyses indicated that the used materials and techniques were typical of the era and the style of the painting. The results verified the conclusions of art historical research and also defined the dating of the painting, which is most likely made in 1910-11.

A conservation plan was made based on the condition of the painting and the results of the material study. The conservation treatments included consolidating the cracks of the paint layer, surface cleaning and varnish removal, repairing the holes in the tacking edge, evening out the deformations, strengthening the structure of the painting by new stretcher and loose lining, and filling and retouching the paint loss areas. As a result of the conservation and restoration treatments the structure of the painting was stabilized and the visual appearance of the painting was unified.