Kätilöjohtoinen yksikkö: Kätilöjohtoisen yksikön toiminta normaali synnytyksen edistämiseksi

Abstract

Raskaus ja synnytys ovat luonnollisia ja normaalia prosesseja. Nykyään suurin osa synnytyksistä tapahtuu sairaaloissa. Sairaalat ovat yleensä hyvin varustettuja niitä varten, joihin liittyy suurempia riskejä, jotta voidaan varmistaa synnyttäjän ja lapsen turvallisuus. Koska myös matalan riskin synnytykset tapahtuvat korkean riskin laitoksissa, synnytystä ei enää ymmärretä normaalina tapahtumana.

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan hoitomuotoa, jossa kätilöllä on täysi vastuu normaaleissa synnytyksissä. Tämä hoitomuoto tapahtuu niin sanotuissa kätilöjohtoisissa yksiköissä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia synnytyksen normaaliuden edistämistä kätilöjohtoisen hoitomallien avulla. Tätä varten olen käynyt huolellisesti läpi kahdeksan aihetta käsittelevää artikkelia. Olen tehnyt analyysin laadullisesti induktiivisella tavalla ryhmittelemällä tuloksia, jotka yhdessä vastaavat tutkimuskysymykseen mahdollisimman hyvin.

Tuloksena syntyi neljä pääluokkaa. (1) Tiedottaminen, valmistautuminen ja voimaantuminen; (2) synnytysympäristö; (3) ammattihenkilöt; (4) kätilöjohtoisen yksikön olemassaolo sekä suhde sairaalaan.

Synnyttäjän ja hänen perheensä tulisi olla hoidon ytimessä. Kätilöön, joka käyttää aikaa ammatillisen suhteen luomiseen, yleensä luotetaan. Synnyttäjällä on parempi synnytyskokemus, kun hänellä on valmiudet synnyttää luonnollisesti. Kätilöjohtoisen yksikön kodinomainen ympäristö tukee synnyttämistä luonnollisesti, sillä siellä ei käytetä lääkinnällisiä laitteita. Matalan riskin synnyttäjällä, joka on pois medikalisoidusta ympäristöstä, on paremmat mahdollisuudet synnyttää normaalisti ilman lääketieteellisiä interventioita, kuten epiduraalipuudutusta tai keisarinleikkausta. Kätilöt, jotka ovat synnyttäjän ja hänen perheensä mukana, ovat erikoistuneet tarjoamaan matalan riskin hoitoa. Jos synnytyksen aikana ilmenee riski, esimerkiksi jos synnytys etenee liian hitaasti tai jos synnyttäjä toivoo lääkkeellistä kivunlievitystä, kätilö ohjaa synnyttäjän synnytysosastolle.

Aiheen valinnallani ja selvittämällä, miten kätilöjohtoinen yksikkö edistää normaalia synnytystä, toivon voivani tukea tämäntyyppisen hoitomallin kehittämistä. Ulkomailla tällaiset yksiköt ovat olleet osa julkista terveydenhuoltojärjestelmää jo vuosia. Monet tutkimukset tukevat tällaista kätilöjohtoisten yksiköiden myönteistä vaikutusta normaaliin synnytykseen. Muutamissa tutkimuksissa ei havaita merkittävää eroa tuloksissa, mutta ei myöskään haittaa. Suomalainen synnytyshoitomalli, josta tämä mahdollisuus puuttuu kokonaan, voisi hyötyä tästä.

Being pregnant and giving birth is a natural and normal process. Nowadays most births are taking place in hospitals. Hospitals are usually highly equipped for births with higher risks, to ensure safety for the birthing person and the child. Because low risk births are also taking place in a high-risk equipped facility, birth overall is no longer seen as a normality.

In this thesis I will take a closer look at a care model in which the midwife has full responsibility for normal births. This type of care takes place in so-called midwife-led units. The goal of this thesis is to investigate the promotion of normality of birth done through midwifery-led models of care. Eight papers on this topic are being reviewed semi-systematically and analyzed in a qualitative inductive way. This means that I will group results together so that they answer my research question as well as possible.

As a result, four topics came up. 1) Informed, prepared and empowered; 2) the birth environment; 3) the professional; 4) the existence of a midwifery-led unit and the relationship to the hospital.

The birthing person and their family should be the focus of care. A midwife who invests time in building a professional relationship with them is usually trusted. The birthing person will have a better birthing experience, when they are empowered to give birth naturally. The domestic environment of a midwifery-led unit supports giving birth naturally, due to the absence of medical equipment. A low-risk birthing person in a non-medical environment has a higher chance of having a normal birth without medical interventions such as epidural analgesia or a caesarean section. The midwives who accompany the birthing person and their family are specialized in providing low-risk care. In the event that a risk occurs during labor, if for example the delivery progresses to slow, or if the birthing person wishes for medicinal pain relief, the midwife will have the birthing person referred to an obstetric ward.

By addressing this topic and identifying how a midwifery-led unit contributes to the promotion of normal childbirth, I hope to support the development of this type of care model. Abroad, such units have been part of regular health care system for many years. Many studies endorse the positive effect of this type of midwifery-led units on normal deliveries. A few studies see no significant difference in outcome, but also no harm. The Finnish birthing care model, which lacks this possibility altogether, could benefit from this.