Henkilöstön kokemuksia perehdytyksestä toimeksiantajaorganisaatiossa
Virmanen, Nelli (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051110269
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051110269
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia toimeksiantajaorganisaation nykyisiä perehdytyskäytäntöjä ja tarkemmin ottaen sitä, millaisia kokemuksia organisaation henkilöstö on saanut ja mitä henkilöstö ajattelee nykyisistä perehdytyskäytännöistä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää henkilöstön näkökulmasta, mitkä
perehdytyksen osa-alueet tarvitsevat eniten kehittämistä, jotta toimenpiteet saadaan kohdistettua niihin osa-alueisiin, missä niitä tarvitaan. Toimeksiantajaorganisaatiolla oli myös tarve tietää, kuinka paljon sähköistä perehdytysalustaa käytetään perehdytyksen toteutuksessa.
Kvantitatiivinen kyselytutkimus toteutettiin Webropol-järjestelmällä ja kysely rakennettiin teoriaosan rakenteen pohjalta. Kysely sisälsi kolme pääosa-aluetta: työpaikkaan perehdyttäminen, työyhteisöön perehdyttäminen ja työtehtävään perehdyttäminen. Osa-alueet sisälsivät väittämiä, joihin vastaajat valitsivat sopivimman vaihtoehdon Likert-asteikkoa käyttäen. Osa-alueiden lopussa vastaajilla oli mahdollisuus kuvailla omin
sanoin kokemuksia perehdytykseen liittyen sekä kehittämiskohteita pohjautuen omakohtaisiin kokemuksiin. Kyselytutkimus rajattiin viimeisen kuuden kuukauden aikana palkattuihin työntekijöihin.
Kyselyn tuloksista pystyttiin päättelemään, että perehdytyskäytännöt herättivät henkilöstössä eriäviä mielipiteitä. Kyselyyn vastasi kuusi henkilöä ja suurimman osan mielestä perehdytysprosessissa on kehittämistarpeita. Erityisesti perehdyttämiseen käytetty aika ja perehdytyksen kattavuus eivät ole olleet riittävällä tasolla. Lisäksi työturvallisuusasioissa koettiin olevan puutteita ja sähköinen perehdytysalusta ei ole vielä käytössä niin monessa yksikössä kuin toivottua. Yhtenäiset perehdytyskäytännöt puuttuvat organisaation sisällä. Kyselyn vastaajat tarjosivat hyviä kehitysehdotuksia käytäntöjen muuttamiseksi.
perehdytyksen osa-alueet tarvitsevat eniten kehittämistä, jotta toimenpiteet saadaan kohdistettua niihin osa-alueisiin, missä niitä tarvitaan. Toimeksiantajaorganisaatiolla oli myös tarve tietää, kuinka paljon sähköistä perehdytysalustaa käytetään perehdytyksen toteutuksessa.
Kvantitatiivinen kyselytutkimus toteutettiin Webropol-järjestelmällä ja kysely rakennettiin teoriaosan rakenteen pohjalta. Kysely sisälsi kolme pääosa-aluetta: työpaikkaan perehdyttäminen, työyhteisöön perehdyttäminen ja työtehtävään perehdyttäminen. Osa-alueet sisälsivät väittämiä, joihin vastaajat valitsivat sopivimman vaihtoehdon Likert-asteikkoa käyttäen. Osa-alueiden lopussa vastaajilla oli mahdollisuus kuvailla omin
sanoin kokemuksia perehdytykseen liittyen sekä kehittämiskohteita pohjautuen omakohtaisiin kokemuksiin. Kyselytutkimus rajattiin viimeisen kuuden kuukauden aikana palkattuihin työntekijöihin.
Kyselyn tuloksista pystyttiin päättelemään, että perehdytyskäytännöt herättivät henkilöstössä eriäviä mielipiteitä. Kyselyyn vastasi kuusi henkilöä ja suurimman osan mielestä perehdytysprosessissa on kehittämistarpeita. Erityisesti perehdyttämiseen käytetty aika ja perehdytyksen kattavuus eivät ole olleet riittävällä tasolla. Lisäksi työturvallisuusasioissa koettiin olevan puutteita ja sähköinen perehdytysalusta ei ole vielä käytössä niin monessa yksikössä kuin toivottua. Yhtenäiset perehdytyskäytännöt puuttuvat organisaation sisällä. Kyselyn vastaajat tarjosivat hyviä kehitysehdotuksia käytäntöjen muuttamiseksi.