Arjen pienet työtehtävät tukemassa kehitysvammaisen hyvinvointia ja osallisuutta
Ahola, Emilia (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305109038
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305109038
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkin arjen pienten työtehtävien merkityksellisyyttä ja osallisuutta kehitysvammaisen henkilön näkökulmasta Opinnäytetyössäni tavoitteena oli selvittää, miten arkiset työtehtävät kuten pihatyöt tai siivous vaikuttavat kehitysvammaisen henkilön hyvinvointiin ja osallisuuteen. Tutkimukseen osallistui yhdeksän kehitysvammaista henkilöä ja haastattelut tehtiin asukkaiden omissa asunnoissaan. Aineiston keruu tapahtui teemahaastattelulla, ja haastattelun keskeisimmät teemat olivat arkiset työtehtävät, niiden merkityksellisyys ja työtehtävistä saatu osallisuuden ja hyvinvoinnin kokemus.
Tutkimuksessa tuli ilmi, että kahdeksan haastateltavaa yhdeksästä koki arkiset työtehtävät merkityksellisiksi ja mukaviksi. Haastateltavat kertoivat myös kehujen ja palautteiden tuntuvan hyvältä. Myös omakohtaiset lapsuudenkokemukset työtehtävien oppimisesta olivat osalla vastaajista tärkeitä. Suoraa vastausta osallisuuden kannalta ei tullut, mutta tulkinta osallisuuden kokemisesta työtehtäviin oli tulkittavissa vahvojen positiivisten merkityksellisyyden tunteiden kautta.
Tämän opinnäytetyön tutkimustulokset kertoivat myös, että pienetkin arkiset askareet kuten lumityöt tai kukkien kastelu parantaa kehitysvammaisen henkilön hyvinvointia. Myös kannustaminen ja kiittäminen ovat parantamassa kehitysvammaisen henkilön motivaatiota työtehtäviin.
Opinnäytetyöhön liittyvät haastattelutilanteet olivat jokaiselle uusia tilanteita. Näin ollen voisi olettaa, että myös aiheessa pysymisen ajoittainen vaikeus oli jännittämisen seurausta. Aihe oli myös osittain haasteellinen ja vaikeasti ymmärrettävä, joten kysymysten auki avaaminen oli keskeinen osa haastattelua.
Tutkimuksessa tuli ilmi, että kahdeksan haastateltavaa yhdeksästä koki arkiset työtehtävät merkityksellisiksi ja mukaviksi. Haastateltavat kertoivat myös kehujen ja palautteiden tuntuvan hyvältä. Myös omakohtaiset lapsuudenkokemukset työtehtävien oppimisesta olivat osalla vastaajista tärkeitä. Suoraa vastausta osallisuuden kannalta ei tullut, mutta tulkinta osallisuuden kokemisesta työtehtäviin oli tulkittavissa vahvojen positiivisten merkityksellisyyden tunteiden kautta.
Tämän opinnäytetyön tutkimustulokset kertoivat myös, että pienetkin arkiset askareet kuten lumityöt tai kukkien kastelu parantaa kehitysvammaisen henkilön hyvinvointia. Myös kannustaminen ja kiittäminen ovat parantamassa kehitysvammaisen henkilön motivaatiota työtehtäviin.
Opinnäytetyöhön liittyvät haastattelutilanteet olivat jokaiselle uusia tilanteita. Näin ollen voisi olettaa, että myös aiheessa pysymisen ajoittainen vaikeus oli jännittämisen seurausta. Aihe oli myös osittain haasteellinen ja vaikeasti ymmärrettävä, joten kysymysten auki avaaminen oli keskeinen osa haastattelua.
