Myönteisen kasvun tukeminen : tietoista ja suunnitelmallista positiivista kasvatustyötä ohjaus- ja sosiaalialalla nuorten parissa

Abstract

Opinnäytetyöni tarkoituksena oli tutustuttaa Lapissa sijaitseva, nuorten parissa työskentelevä sosiaali- ja ohjausalan työyhteisö positiiviseen psykologiaan, luonteenvahvuuksiin, positiiviseen pedagogiikkaan, myönteisen kehityksen tukemisen teoriaan sekä ennakoivaan ja yhteistoiminnalliseen ratkaisumenetelmään ongelmatilanteissa. Tavoitteena oli vahvistaa osaamista työssä, jossa tavoitteena on kokonaisvaltaisesti hyvinvoiva nuori. Tutkimuskysymyksinä olivat ”Miten työntekijöiden osaamista positiivisesta pedagogiikasta voidaan lisätä kahden työpajan ja itsenäisen työskentelyn avulla?” ja ”Millaisia vaikutuksia työntekijä havaitsee itsessään ja työntekijän ja nuoren vuorovaikutustilanteessa positiivisen pedagogiikan toimintatapoja työssä käytettäessä?”

Opinnäytetyöni oli kehittämispainotteinen toimintatutkimus, joka sisälsi myös arviointitutkimuksen ideaa. Kehittämistehtävän arviointiasetelmina oli itsearvioin-ti ja prosessiarviointi. Opinnäytetyössäni suunnittelin, valmistelin ja toteutin kaksi toiminnallista ja osallistavaa työpajaa työyhteisölle. Aineiston keräsin sekä alkukartoituksen, palautekyselyn (Google Forms), oppimispäiväkirjan, päätös-kysymysten (Flinga) sekä kehittämissuunnitelman avulla. Aineiston keräsin sekä työpajojen aikana, että itsenäisenä opiskeluja kahden työpajan välissä. Toisen työpajan lopussa tehdyn kehittämissuunnitelman tarkoituksena on työskennellä jatkossa systemaattisemmin nuoren myönteisen kasvun tukemiseksi. Kehittämissuunnitelmaan kirjattiin vastuuhenkilöt, jotka vastaavat seurannasta. Koko työyhteisö vastaa yhdessä vakiinnuttamisesta. Aineiston analysoin teemoittelemalla ja laskemalla keskiarvot.

Vastausprosentit olivat alkukartoituksessa ja Flingakysymyksissä 100% ja oppimispäiväkirjassa ja palautekyselyssä 83%. Tuloksissa ilmeni, että ennen prosessia työntekijöiden osaamisen tasoissa oli suuria eroja. Tulosten mukaan osaaminen lisääntyi huomattavasti prosessin edetessä. Jo ensimmäisen työpajan jälkeen 90% koki saaneensa uutta tietoa ja 100% koki voivansa viedä oppi-maansa käytäntöön. Viimeisenä tehty kehittämissuunnitelma laadittiin yhteiskehittämisen idealla onnistuneesti. Suurimmat vaikutukset oli tulosten mukaan huomattu itsessä lisääntyneenä hyvän olon tunteena ja vuorovaikutustilanteissa, joista oli jäänyt hyvä tunnelma, vaikka niissä oli käsitelty haastavia asioita.

The purpose of this thesis was to acquaint a working community in the social and guidance field located in Lapland, working with young people, with positive psychology, character strengths, positive pedagogy, the theory of supporting positive development, and a proactive and cooperative solution method in problem situations. The goal was to strengthen skills at work, where the goal is a holistically balanced young person. The research questions were "How can employees' knowledge of positive pedagogy be increased with the help of two workshops and independent work?" and "What kind of effects does the employees perceive in themself and in the interaction between the employee and the young person when using positive pedagogy methods at work?"

This is a developmentoriented action research that also includes the idea of an evaluation research. The development tasks were evaluated by selfevaluation and process evaluation. During the thesis process, two functional and participative workshops for the working community were planned, prepared and implemented. The data for this thesis was collected with the help of an initial survey, a feedback survey (Google Forms), a learning diary, questions (Flinga), and a development plan. The material was collected both during the workshops and as an independent study between the two workshops. The purpose of the development plan made at the end of the second workshop was to work more systematically in the future to support the young person's positive growth. The persons responsible for monitoring were recorded in the development plan. The entire work community is jointly responsible for the consolidation. The data was analysed by thematizing and calculating the averages of the questions.

The response rates were 100% in the initial survey and Flinga questions, and 83% in the study diary and feedback survey. The results showed that before the prosession there were large differences in the levels of employees' skills. According to the results, competence increased considerably as the process progressed. Even after the first workshop, 90% of the participants felt that they had gained new information and 100% felt that they could put what they had learned into practice. The last development plan was successfully prepared with the idea of communitybuilding. According to the results, the biggest effects reported were an increased feeling of wellbeing and the interaction situations, which had had a good atmosphere, even though they had dealt with challenging issues.