Poijupuiston vastaanottokodin työntekijöiden kokemuksia perehdytyksestä ja työhyvinvoinnista
Kekäläinen, Mira (2023)
Kekäläinen, Mira
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051610913
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051610913
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia perehdytyksen merkitystä työhyvinvoinnille Poijupuiston vastaanottokodissa Espoossa. Poijupuiston vastaanottokoti on osa lastensuojelun erityispalveluita ja se tarjoaa kiireellistä sijoitusta 13–17 -vuotiaille nuorille.
Tutkimus toteutettiin anonyymisti kyselylomakkeen avulla. Kyselylomakkeen avulla selvitettiin muun muassa työntekijöiden kokemuksia perehdytyksestä ja pyydettiin siihen kehitysehdotuksia. Kyselylomakkeen avulla tutkittiin työntekijöiden ajatuksia työhyvinvoinnin tekijöihin liittyen.
Perusteellisempi ja laajempi perehdyttäminen on tullut entistä enemmän tärkeäksi eikä pelkkä työhön opastus riitä enää. Laadukas suunnittelu edesauttaa onnistumaan perehdyttämisessä. Tässä opinnäytetyössä avataan eri perehdyttämismalleja ja tarkastellaan miten ne näkyvät Poijupuiston vastaanottokodissa. On tutkittu, että riittävällä perehdytyksellä ja työhyvinvointiin panostamisella saadaan lisättyä työssä jaksamista.
Aineistosta ilmeni, että vastaanottokodissa on perehdyttämisen tukena erilaisia toimintamalleja, mutta suurimmalla osalla tutkimukseen osallistuneista oli kehitysideoita perehdyttämiselle. Aineiston perusteella voidaan päätellä, että vastaanottokodin työntekijät saavat kokea yhteisöllisuuden tunteen kokemista, sillä monissa vastauksissa nousi esiin työyhteisön merkitys. Sosiaalipedagogisen ajattelumallin mukaan kokemus yhteisöllisyydestä on yksi edellytys työhyvinvoinnille.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Poijupuiston vastaanottokodin perehdyttäminen vaatii kehittämistä ja päivittämistä. Tutkimuksessa selvisi, että osa työntekijöistä kokee perehdyttämisen epäonnistuneena, mutta kokevat kuitenkin työn mielekkäänä. Voidaan siis päätellä, ettei perehdyttämiskokemus välttämättä vaikuta jatkossa siihen, miten työntekijä tulee kokemaan työn mielekkyyden käsitteen.
Tutkimus toteutettiin anonyymisti kyselylomakkeen avulla. Kyselylomakkeen avulla selvitettiin muun muassa työntekijöiden kokemuksia perehdytyksestä ja pyydettiin siihen kehitysehdotuksia. Kyselylomakkeen avulla tutkittiin työntekijöiden ajatuksia työhyvinvoinnin tekijöihin liittyen.
Perusteellisempi ja laajempi perehdyttäminen on tullut entistä enemmän tärkeäksi eikä pelkkä työhön opastus riitä enää. Laadukas suunnittelu edesauttaa onnistumaan perehdyttämisessä. Tässä opinnäytetyössä avataan eri perehdyttämismalleja ja tarkastellaan miten ne näkyvät Poijupuiston vastaanottokodissa. On tutkittu, että riittävällä perehdytyksellä ja työhyvinvointiin panostamisella saadaan lisättyä työssä jaksamista.
Aineistosta ilmeni, että vastaanottokodissa on perehdyttämisen tukena erilaisia toimintamalleja, mutta suurimmalla osalla tutkimukseen osallistuneista oli kehitysideoita perehdyttämiselle. Aineiston perusteella voidaan päätellä, että vastaanottokodin työntekijät saavat kokea yhteisöllisuuden tunteen kokemista, sillä monissa vastauksissa nousi esiin työyhteisön merkitys. Sosiaalipedagogisen ajattelumallin mukaan kokemus yhteisöllisyydestä on yksi edellytys työhyvinvoinnille.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Poijupuiston vastaanottokodin perehdyttäminen vaatii kehittämistä ja päivittämistä. Tutkimuksessa selvisi, että osa työntekijöistä kokee perehdyttämisen epäonnistuneena, mutta kokevat kuitenkin työn mielekkäänä. Voidaan siis päätellä, ettei perehdyttämiskokemus välttämättä vaikuta jatkossa siihen, miten työntekijä tulee kokemaan työn mielekkyyden käsitteen.