Ensihoitajien kokemuksia uhka- ja väkivaltatilanteista
Heikkinen, Milla (2023)
Heikkinen, Milla
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051610997
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051610997
Tiivistelmä
Ensihoidossa uhka- ja väkivaltatilanteet ovat viime vuosina lisääntyneet ja lähes kaikki ensihoitajat ovat jossain vaiheessa työuraansa kokeneet uhka- ja väkivaltatilanteita. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Pohjois-Savon sairaanhoitopiirillä työskentelevien ensihoitajien kokemuksia uhka- ja väkivaltatilanteista. Tavoitteena on kehittää työturvallisuutta ja tuoda esiin mahdollisia koulutustarpeita.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena joulukuussa 2022. Kyselyyn vastattiin sähköisellä E-lomakkeella ja se sisälsi sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Kyselyyn vastasi 44 ensihoitajaa, jotka työskentelevät Pohjois-Savon sairaanhoitopiirillä. Kyselyn vastaukset analysoitiin SPSS-järjestelmällä ja avoimet kysymykset analysoitiin sisällön analyysillä.
Kyselyyn vastanneista ensihoitajista henkistä väkivaltaa koki 84 % ja fyysistä väkivaltaa 86 %. Henkinen väkivalta ilmeni muun muassa nimittelynä, uhkailuna ja seksuaalisena häirintänä. Fyysinen väkivalta ilmeni potkimisena, lyömisenä, sylkemisenä ja tavaroiden heittelynä. Ensihoitajat kokivat, että uhka- ja väkivaltatilanteiden syntyyn vaikuttavat potilaiden mielenterveys- ja päihdeongelmat, toimintamallien puute sekä ensihoitajien oma käytös. Ilmoituksen HaiPro- järjestelmään kaikista uhka- ja väkivaltatilanteista teki 41 % vastaajista, joten uhkatilanteiden todellinen määrä ei ole selvillä.
Turvallisuuskulttuurin kehittäminen työyhteisössä nähdään tärkeänä asiana. Ensihoitajat toivovat työyhteisöön selkeää työturvallisuudesta vastaavaa henkilöä, joka huolehtii säännöllisen koulutuksen järjestämisestä, vastaa ohjeiden päivittämisestä ja niiden jakamisesta, raportoi tulleista uhka- ja väkivaltatilanneilmoituksista ja kehittää systemaattisesti toimintaa. Ensihoitajat kaipaavat henkilökohtaisia suojavälineitä ja sitä, että uhkatilanteiden raportointi on helpompaa.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena joulukuussa 2022. Kyselyyn vastattiin sähköisellä E-lomakkeella ja se sisälsi sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Kyselyyn vastasi 44 ensihoitajaa, jotka työskentelevät Pohjois-Savon sairaanhoitopiirillä. Kyselyn vastaukset analysoitiin SPSS-järjestelmällä ja avoimet kysymykset analysoitiin sisällön analyysillä.
Kyselyyn vastanneista ensihoitajista henkistä väkivaltaa koki 84 % ja fyysistä väkivaltaa 86 %. Henkinen väkivalta ilmeni muun muassa nimittelynä, uhkailuna ja seksuaalisena häirintänä. Fyysinen väkivalta ilmeni potkimisena, lyömisenä, sylkemisenä ja tavaroiden heittelynä. Ensihoitajat kokivat, että uhka- ja väkivaltatilanteiden syntyyn vaikuttavat potilaiden mielenterveys- ja päihdeongelmat, toimintamallien puute sekä ensihoitajien oma käytös. Ilmoituksen HaiPro- järjestelmään kaikista uhka- ja väkivaltatilanteista teki 41 % vastaajista, joten uhkatilanteiden todellinen määrä ei ole selvillä.
Turvallisuuskulttuurin kehittäminen työyhteisössä nähdään tärkeänä asiana. Ensihoitajat toivovat työyhteisöön selkeää työturvallisuudesta vastaavaa henkilöä, joka huolehtii säännöllisen koulutuksen järjestämisestä, vastaa ohjeiden päivittämisestä ja niiden jakamisesta, raportoi tulleista uhka- ja väkivaltatilanneilmoituksista ja kehittää systemaattisesti toimintaa. Ensihoitajat kaipaavat henkilökohtaisia suojavälineitä ja sitä, että uhkatilanteiden raportointi on helpompaa.
