Juntu-hanke nuorten tukena rikoksista irtautumisen prosessissa

Abstract

Tämän opinnäytetyön työelämäkumppanina toimi Kriminaalihuollon tukisäätiö. Opinnäytetyö keskittyi Kriminaalihuollon tukisäätiön Nuorten toiminnan osana vaikuttaneeseen kaksivuotiseen Juntu-hankkeeseen (2020–2022). Hanke tarjosi väkivallalla oireileville ja radikalisoitumisvaarassa oleville nuorille yksilöllistä tukea ja kuntoutusta tukihenkilötoiminnan muodossa.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten Juntu-hanke on tukenut siihen osallistuneiden nuorten rikoksista irtautumisen prosessia ja miten hankkeeseen osallistuneet nuoret määrittelevät itsensä suhteessa radikalisoitumisen määritelmään. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui desistanssin ja radikalisoitumisen teorioista sekä nuorisorikollisuuden ilmiöstä Suomessa. Teoreettisen tarkastelun tavoitteena oli ymmärtää rikoksista irtautumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä radikalisoitumisen määritelmää.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa aineisto kerättiin puolistrukturoitua teemahaastattelua hyödyntäen. Haastattelut tehtiin viidelle henkilölle, jotka olivat osallistuneet Juntu-hankkeeseen. Haastattelut toteutettiin maaliskuussa 2023. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua.

Tulosten mukaan Juntu-hankkeen asiakkaat saivat tukea rikoksista irtautumisen prosessiin vertaisuuden ja yhteisöllisyyden kautta. Hanke tarjosi asiakkaille keskusteluapua sekä mahdollisti siviilielämän ja arjen taitojen harjoittelemisen. Juntu-hankkeessa työskennelleet vertaisohjaajat olivat tärkeä osa hanketta ja asiakkaiden rikoksettomuuden edistämistä. Rikoksettomuutta edistäviä tekijöitä ovat rikollisesta ajatusmaailmasta ja haitallisista sosiaalisista suhteista irtautuminen, kyllästyminen rikolliseen elämään ja halu ylläpitää terveyttä. Tulokset osoittavat, että rikosmaailma muuttaa henkilön moraalikäsityksiä ja arvoja. Väkivaltainen ja rikollinen toiminta nähdään elämään luonnollisesti kuuluvana osana, eikä niinkään aatteellisina tai ideologisina tekoina. Väkivaltaisella toiminnalla pyritään muun muassa hakemaan hyväksyntää tai korkeampaa asemaa yhteisössä.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Juntu-hanke tuki asiakkaiden rikoksista irtautumisen prosessia monin eri tavoin. Kaikki haastateltavat olivat tyytyväisiä hankkeen toimintaan ja hankkeesta saatuun tukeen. Kaikilla haastateltavilla henkilökohtainen muutostyö ulottui myös hankkeen ulkopuolelle, eikä tuloksissa voida painottaa ainoastaan hankkeen merkitystä yksilön muutosprosessissa. Opinnäytetyön tarjoamaa tietoa voidaan hyödyntää muun muassa rikosten ennaltaehkäisyssä ja sosiaalialan ammattilaisten työn suunnittelussa.

The working life partner for this thesis was the Finnish Foundation for Supporting Ex-offenders. The thesis focused on the two-year Juntu project (2020-2022) as part of the Youth activities of the Finnish Foundation for Supporting Ex-offenders. The Juntu project provided individual support and rehabilitation for young people displaying violent behavior or at risk of radicalization through the use of support person activities.

The aim of the thesis was to find out how the Juntu project supported the process of desistance from crime for the young people involved and how the young people defined themselves in relation to the definition of radicalization. The theoretical framework of the thesis consisted of desistance and radicalization theories, as well as the phenomenon of youth delinquency in Finland. The theoretical analysis aimed to understand the factors affecting desistance from crime and the definition of radicalization.

The thesis was conducted as a qualitative study, using semi-structured thematical interviews to collect data. Five participants of the Juntu project were interviewed in March 2023. Thematic analysis was used as the method of data analysis.

The results showed that the clients of the Juntu project received support for their process of desistance from crime through peer support and sense of community. The project provided clients with counseling and the opportunity to practice everyday skills. The peer mentors working in the Juntu project were an important part of the project and encouraging the clients’ crime-free lifestyles. Factors promoting crime-free lifestyles included disengagement from criminal thinking and harmful social relationships, boredom with criminal life, and the desire to maintain health. The results showed that involvement in the criminal world changes a person's moral beliefs and values. Violent and criminal behavior is seen as a natural part of life, rather than ideological or political actions. Violent behavior is used to seek approval or gain higher status in the community.

In conclusion, the Juntu project supported the process of desistance from crime for its clients in various ways. All interviewees were satisfied with the project's activities. All interviewees' personal transformation extended beyond the project, and the results cannot solely emphasize the project's importance in the individual's transformation process. The thesis provides information on what supports crime-free lifestyles and promotes desistance from crime. The information obtained can help in the prevention of crimes and the planning of social work professionals' work.