Yhteisöllisen kulttuurikeskuksen käynnistäminen

Abstract

Tämän kehittämistyön tavoitteena on tuottaa ehdotuksia ja suuntaviivoja Kuuselan yhteisöllisen kulttuurikoulun käynnistämiseksi. Tilaaja on Kuuselan kulttuurikoulu ry. Opinnäytetyö on lähestymistavaltaan ensisijaisesti tapaustutkimus.

Kehittämistyön tutkimuskysymykset liittyvät kulttuurikoulun tulevien toimintojen ja palveluiden kartoittamiseen, yhteisön ja yhteisöllisyyden merkityksen ja niiden kehittämi- sen, sekä verkostoitumisen, hallinnoinnin ja manageroinnin tutkimiseen. Pääkysymykseni on, miten rakennetaan ja organisoidaan yhteisöllinen kulttuuriin ja taiteeseen keskittynyt keskus?

Aineistoa kerättiin ideointipajalla, sähköpostihaastatteluilla, dokumenttilähteistä, sekä benchmarking-kohteita tutkimalla. Tuloksena saatiin monipuolinen aineisto, jonka pohjalta voidaan käynnistää yhteisöllinen kulttuurikoulu. Yhteisöllisyyttä luodaan ja rakennetaan koko ajan, siinä ei tulla valmiiksi. Yhteisöllisyyttä voidaan kehittää esimerkiksi järjestämällä erilaisia tapahtumia, konsertteja, näyttelyitä ja työpajoja, jotka houkuttelevat paikallisia asukkaita ja taiteilijoita. Tärkeää on myös tarjota tiloja ja resursseja yhteisön jäsenten käyttöön, kuten kokous- työ- ja tapahtumatiloja, gallerioita ja työpajoja. Hankkeet, joissa ihmiset voivat osallistua ja tehdä yhteistyötä toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa, rakentavat yhteisöllisyyttä. Toiveita erilaisille palveluille ja toiminnoille löytyi runsaasti. Nämä toiveet ovat myös sellaisia, että ne itsessään lisäävät ja luovat yhteisöllisyyttä, esimerkiksi taide- ja kulttuurikurssit eri ikäryhmille ja taitotasoille, näyttelyt, esitykset, konsertit ja elokuvaesitykset. Yhteistyöverkostoja pyritään rakentamaan kaupungin, paikallisten taiteilijoiden, koulujen, päiväkotien, nuorisotoimen, yritysten ja muiden yhteisöjen kanssa. Kulttuurikoulua johtamaan ja manageroimaan kannattaa nimetä ja palkata johtaja, jolla on kokemusta kulttuurialalta, mielellään myös pedagogisesta johtamisesta. Organisaatiorakenne kannattaa miettiä selkeäksi ja jakaa vastuualueet ja tehtävät. Taloudellisesta kestävyydestä tulee pitää huolta monipuolisella varainhankintapohjalla. Toimintaa kehitetään keräämällä säännöllisesti palautetta yhteisöltä ja asiakkailta ja käyttämällä sitä suunnittelutyössä.

The aim of this thesis is to provide suggestions and guidelines for the establishment of Kuusela Community Cultural School. The client is Kuusela Cultural School Association. The thesis primarily adopts a case study approach.

The research questions of the development work are related to identifying the future activities and services of the cultural school, exploring the significance of community and community-building, and investigating networking, governance, and management. My main question is, how to build and organize a community-centered center focused on culture and art?

Data was collected through brainstorming workshops, email interviews, document sources, and by studying benchmarking targets. The result was a diverse dataset that can be used as a basis for initiating a community-based cultural school. Building and fostering a sense of community is an ongoing process; it is never fully completed. Community engagement can be enhanced, for example, by organizing various events, concerts, exhibitions, and workshops that attract local residents and artists. It is also important to provide facilities and resources for community members, such as meeting rooms, workspaces, event spaces, galleries, and workshops. Projects that allow people to participate and collaborate in the planning and implementation of activities contribute to building a sense of community. There were plenty of desires for different services and activities. These desires themselves contribute to and create a sense of community, for instance, art and cultural courses for different age groups and skill levels, exhibitions, performances, concerts, and film screenings. Collaborative networks are sought to be built with the city, local artists, schools, daycare centers, youth organizations, businesses, and other communities. It is advisable to appoint and hire a leader with experience in the cultural field, preferably with pedagogical leadership skills, to lead and manage the cultural school. The organizational structure should be carefully considered, with clearly defined responsibilities and tasks. Ensuring financial sustainability should be a priority by diversifying the fundraising base. Feedback from the community and customers should be regularly collected and utilized in the planning process to continually improve the operations.