Sähkötekniikan koulutuksen markkinointiviestinnän kohdentaminen nuorille naisille

Abstract

Kuten monet mutkin tekniikan alat, myös sähkötekniikan ala koostuu suurimmaksi osaksi miehistä. Alalla tarvitaan kuitenkin monipuolisesti erilaisia näkökulmia ja ihmisiä, joten diversiteetin lisääminen koetaan tärkeäksi.

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan, miten sähkötekniikan korkeakoulutuksen markkinointiviestintää pitäisi kehittää niin, jotta se toimisi tehokkaammin nuoriin naisiin. Työssä käsitellään sitä, miten suomalaiset nuoret valitsevat kolmannen asteen koulutuspaikkansa sekä miten sukupuoli vaikuttaa koulutusvalintaan. Lisäksi tarkastellaan, miten markkinointiviestintää voidaan kohdentaa erityisesti naisiin ja tällä hetkellä koulutusvalintoja pohtivaan Z-sukupolveen.

Opinnäytetyössä esitellään kaksi määrällistä tutkimusta, jotka toteutettiin verkkokyselyinä. Ensimmäisessä tutkimuksessa tutkittiin, millä perusteella ja miten sähkötekniikkaa opiskelevat olivat valinneet hakukohteensa ja opiskelupaikkansa. Tuloksissa selvisi, että kiinnostava ala, palkkaus ja työllisyys olivat erityisen tärkeitä. Naisvastaajille merkittävää oli myös eri alojen yhdisteltävyys eli monitieteisyys. Hakijat etsivät tietoa koulutuksestaan erityisesti hakukohdekuvauksista, joita naisopiskelijat pitivät vähemmän ymmärrettävinä ja vähemmän kiinnostavina kuin miesopiskelijat.

Toisessa tutkimuksessa käsiteltiin nuorten naisten visuaalisia mieltymyksiä erityisesti sosiaalisessa mediassa. Instagram oli käytetyin sosiaalisen median kanava, ja vastaajat pitivät erityisesti värikkäistä ulkona otetuista kuvista, joissa oli useampi kuin yksi ihminen.

Tutkimusten ja teoreettisen viitekehyksen pohjalta työssä esitetään kehittämisehdotuksia sähkötekniikan alan markkinointiviestintään. Hakukohdekuvaukset ovat ensisijainen tiedonlähde, ja niihin on panostettava entistä enemmän. Hakukohdekuvausten tekstejä ja materiaaleja tulisi analysoida ja kehittää vastaamaan paremmin hakijoiden tarpeita, ja korostaa erityisesti hakijoille tärkeimpiä teemoja, eli alan kiinnostavuutta, palkkausta sekä työllisyyttä. Sosiaalinen media on yleisesti nuorille tärkeä tiedonhaun paikka, mutta sillä ei näytä olevan erityisen merkittävää roolia, kun nuoret etsivät tietoa koulutuksesta.

Sosiaalisen median roolia opiskelijamarkkinoinnissa olisi tärkeää selkeyttää. Hakijoita pitäisi ohjata paremmin sosiaalisen median kanaviin, mikäli niihin tuotetaan paljon hakijoille tarkoitettua sisältöä. Visuaalisessa viestinnässä olisi suosittava erityisesti yhteisöllisyyttä kuvaavia värikkäitä kuvia ja videoita.