Suomen Nuorisoseurojen työhyvinvoinnin kehittäminen
Hoppu, Päivi (2023)
Hoppu, Päivi
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051911985
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051911985
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee Suomen Nuorisoseurat ry:n henkilöstön työhyvinvointia. Tutkimuksen aineistona ovat kolmena vuonna (2020–2022) toteutetut työhyvinvointikyselyt. Työssä selvitetään, millainen työhyvinvoinnin tila organisaatiossa on, miten työhyvinvoinnin eri tekijät näkyvät vastauksissa ja miten kyselyn tuloksia voidaan hyödyntää hyvinvoinnin kehittämisessä. Työssä käydään läpi kolmen vuoden aikana tapahtunutta muutosta ja pohditaan sen syitä.
Kyselyaineistoa tarkastellaan Marja-Liisa ja Marjut Mankan luoman työhyvinvointimallin pohjalta. Työhyvinvointiin vaikuttavat psykologiset, sosiaaliset sekä rakenteelliset tekijät. Hyvinvointiin tarvitaan yksilön oman hyvinvoinnin lisäksi työn, sen hallinnan ja organisaation rakenteiden sekä johtamisen ja työyhteisötaitojen välistä tasapainoa.
Kyselyiden vastausten perusteella työhyvinvoinnin kokonaistila organisaatiossa on hyvä, joskin se on heikentynyt. Tutkimusaineiston mukaan myönteisiä työhyvinvointitekijöitä ovat työntekijöiden kokema organisaation merkityksellisyys, sen arvopohja sekä vahva yhteisöllisyys. Selkeimmät kehittämiskohteet liittyvät työn sisältöihin ja käytäntöihin sekä johtamiseen. Tutkimusaikana alkanut koronapandemia näkyy myös vastauksissa. Poikkeustilanteen pitkittyminen on haastanut työn tekemistä ja työssä jaksamista.
Opinnäytetyössä esitetään kolme kehittämisehdotusta, jotka ovat vuoropuhelun varmistaminen, varhainen välittäminen ja voimavarojen vaaliminen. Esihenkilön ja työntekijän aktiivinen ja avoin keskusteluyhteys lisäävät luottamusta ja merkityksellisyyden kokemusta. Varhaisen tuen ja välittämisen työkulttuuri takaa sen, että haasteisiin puututaan ajoissa. Voimavarojen tukemiseksi tarvitaan jatkossa yhä tarkempaa työn suunnittelua ja rajaamista. Henkilöstön voimavarojen vaaliminen ja niiden tukeminen on valinta, jolla yhteisö viestii henkilöstölleen, että se on organisaation arvokkain pääoma.
Kyselyaineistoa tarkastellaan Marja-Liisa ja Marjut Mankan luoman työhyvinvointimallin pohjalta. Työhyvinvointiin vaikuttavat psykologiset, sosiaaliset sekä rakenteelliset tekijät. Hyvinvointiin tarvitaan yksilön oman hyvinvoinnin lisäksi työn, sen hallinnan ja organisaation rakenteiden sekä johtamisen ja työyhteisötaitojen välistä tasapainoa.
Kyselyiden vastausten perusteella työhyvinvoinnin kokonaistila organisaatiossa on hyvä, joskin se on heikentynyt. Tutkimusaineiston mukaan myönteisiä työhyvinvointitekijöitä ovat työntekijöiden kokema organisaation merkityksellisyys, sen arvopohja sekä vahva yhteisöllisyys. Selkeimmät kehittämiskohteet liittyvät työn sisältöihin ja käytäntöihin sekä johtamiseen. Tutkimusaikana alkanut koronapandemia näkyy myös vastauksissa. Poikkeustilanteen pitkittyminen on haastanut työn tekemistä ja työssä jaksamista.
Opinnäytetyössä esitetään kolme kehittämisehdotusta, jotka ovat vuoropuhelun varmistaminen, varhainen välittäminen ja voimavarojen vaaliminen. Esihenkilön ja työntekijän aktiivinen ja avoin keskusteluyhteys lisäävät luottamusta ja merkityksellisyyden kokemusta. Varhaisen tuen ja välittämisen työkulttuuri takaa sen, että haasteisiin puututaan ajoissa. Voimavarojen tukemiseksi tarvitaan jatkossa yhä tarkempaa työn suunnittelua ja rajaamista. Henkilöstön voimavarojen vaaliminen ja niiden tukeminen on valinta, jolla yhteisö viestii henkilöstölleen, että se on organisaation arvokkain pääoma.