Monitavoitteisen metsäsuunnittelun kehittäminen
Lehtosaari, Tony; Saksio, Mio (2023)
Lehtosaari, Tony
Saksio, Mio
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051811743
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051811743
Tiivistelmä
Monitavoitteinen metsäsuunnittelu on ajankohtainen ja tärkeä asia, josta tulee jakaa enemmän tietoa. Monitavoitteisuuteen liittyvät olennaisesti metsänomistajan mieltymykset metsien tuottamiin erilaisiin aineellisiin ja aineettomiin hyötyihin. Eri kasvatusmenetelmää ja hakkuutapoja muuttamalla pystytään vaikuttamaan suuresti siihen, miten eri tavoitteet voidaan saavuttaa. Jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen erot liittyen luonnon monimuotoisuuteen, yleiseen kestävyyteen sekä talouteen herättävät paljon keskustelua metsänomistajien sekä metsäammattilaisten keskuudessa.
Tavoitteenamme on monitavoitteisen metsäsuunnittelun kehittäminen vertaamalla jaksollisen ja jatkuvan kasvatuksen metsäsuunnitelmien tuloksia inventoimallemme metsätilalle. Tulokset toteutettiin Monsun metsäsuunnitteluohjelmistolla, joka mahdollistaa monitavoitteisen metsäsuunnittelun. Lisäksi tavoitteena oli tehdä metsätilan omistajalle jatkuvan kasvatuksen metsäsuunnitelma 30 vuoden ajalle ja päivittää suunnitelma-alueen metsävaratiedot ajankohtaisiksi.
Aineistona on tilasta lohkottu alue, joka on suuruudeltaan 180 hehtaaria, joka sisälsi 101 metsikkökuviota. Päivitettyjen metsävaratietojen pohjalta aloimme simuloimaan Monsulla jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen metsäsuunnitelmia. Molemmat suunnitelmat simuloitiin 30 vuoden ajanjaksolle, jossa yksi suunnitelmakausi kestää kymmenen vuotta. Jatkuvassa kasvatuksessa sallittiin vain hakkuukäsittelyt, joissa metsä säilyy peitteisenä ja jaksollisessa kasvatuksessa sallittiin harvennukset tasaharvennuksina ja uudistamishakkuut normaalisti. Molemmissa metsäsuunnitelmissa käytimme samaa tavoitetta eli nykyarvon maksimointia käyttäen kolmen prosentin korkokantaa. Suunnitelmien tuloksia vertailtiin ja jatkuvan kasvatuksen suunnitelma luovutettiin metsänomistajalle.
Tuloksia tarkasteltaessa nettonykyarvo on 8,11 prosenttia parempi jatkuvan kasvatuksen suunnitelmassa. Nettotulot jakaantuvat jatkuvan kasvatuksen suunnitelmassa tasaisemmin ja jaksollisessa tulot painottuvat suunnitelmakauden loppuun, jolloin jaksollisessa kertyy nettotuloja 19,09 prosenttia enemmän. Ainespuukertymä on jatkuvassa kasvatuksessa 17,61 prosenttia parempi ja tukkipuukertymä on 31,36 prosenttia enemmän.
Tavoitteenamme on monitavoitteisen metsäsuunnittelun kehittäminen vertaamalla jaksollisen ja jatkuvan kasvatuksen metsäsuunnitelmien tuloksia inventoimallemme metsätilalle. Tulokset toteutettiin Monsun metsäsuunnitteluohjelmistolla, joka mahdollistaa monitavoitteisen metsäsuunnittelun. Lisäksi tavoitteena oli tehdä metsätilan omistajalle jatkuvan kasvatuksen metsäsuunnitelma 30 vuoden ajalle ja päivittää suunnitelma-alueen metsävaratiedot ajankohtaisiksi.
Aineistona on tilasta lohkottu alue, joka on suuruudeltaan 180 hehtaaria, joka sisälsi 101 metsikkökuviota. Päivitettyjen metsävaratietojen pohjalta aloimme simuloimaan Monsulla jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen metsäsuunnitelmia. Molemmat suunnitelmat simuloitiin 30 vuoden ajanjaksolle, jossa yksi suunnitelmakausi kestää kymmenen vuotta. Jatkuvassa kasvatuksessa sallittiin vain hakkuukäsittelyt, joissa metsä säilyy peitteisenä ja jaksollisessa kasvatuksessa sallittiin harvennukset tasaharvennuksina ja uudistamishakkuut normaalisti. Molemmissa metsäsuunnitelmissa käytimme samaa tavoitetta eli nykyarvon maksimointia käyttäen kolmen prosentin korkokantaa. Suunnitelmien tuloksia vertailtiin ja jatkuvan kasvatuksen suunnitelma luovutettiin metsänomistajalle.
Tuloksia tarkasteltaessa nettonykyarvo on 8,11 prosenttia parempi jatkuvan kasvatuksen suunnitelmassa. Nettotulot jakaantuvat jatkuvan kasvatuksen suunnitelmassa tasaisemmin ja jaksollisessa tulot painottuvat suunnitelmakauden loppuun, jolloin jaksollisessa kertyy nettotuloja 19,09 prosenttia enemmän. Ainespuukertymä on jatkuvassa kasvatuksessa 17,61 prosenttia parempi ja tukkipuukertymä on 31,36 prosenttia enemmän.
