Energiatutkimuskeskuksen starttipolttimen käyttöönotto
Hämäläinen, Pasi (2023)
Hämäläinen, Pasi
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052112334
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052112334
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena oli ottaa käyttöön Savonia ammattikorkeakoulun energiatutkimuskeskuksen leijupeti-kattilan uusi nestekaasukäyttöinen starttipoltin, ja testiajon avulla selvittää polttimen soveltuvuus pedin esilämmittämiseen lämpötilaan, jolla varmistetaan kiinteän polttoaineen turvallinen syttyminen. Myös testiajon aikana syntyneitä savukaasuja ja niiden koostumukseen mahdollisesti vaikuttaneita toimia tarkasteltiin laitosdataa ja savukaasujen mittausdataa vertailemalla. Työn toimeksiantajana oli Savonia ammattikorkeakoulu. Työssä tarkasteltiin starttipolttimia sekä niiden käyttösovelluksia myös yleisellä tasolla.
Työ oli kolmivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa starttipolttimen komponentit asennettiin paikalleen poltintoimittajan toimesta ja siihen teetettiin tarvittavat sähkötyöt. Toisessa vaiheessa suoritettiin yksipäiväinen testiajo, jossa kattila ajettiin ylös ja laitosdata sekä savukaasujen mittausdata otettiin talteen myöhempiä tarkasteluja varten. Kolmannessa vaiheessa testiajon aikaista dataa tutkittiin ja työstä kirjoitettiin kirjallinen raportti.
Tutkimusten perusteella voitiin todeta, että starttipoltin on soveltuva energiatutkimuskeskuksen käyttöön, koska kiinteä polttoaine saatiin turvallisesti syttymään ja kattila ajettua ylös. Testiajo sekä datan tulkitseminen oli haasteellista, koska propaani jäähtyi kaasupullon höyrystymiskapasiteetin riittämättömyyden vuoksi, ja sen takia sytytyskertoja tarvittiin useita. Yhden testiajon perusteella ei voida määrittää poltti-men optimaalisinta käyttötapaa ja pedin lämmittämiseen tarvittavaa aikaa vaan havaittujen ongelmien korjaamisen jälkeen pitäisi suorittaa uusi testiajo.
Työ oli kolmivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa starttipolttimen komponentit asennettiin paikalleen poltintoimittajan toimesta ja siihen teetettiin tarvittavat sähkötyöt. Toisessa vaiheessa suoritettiin yksipäiväinen testiajo, jossa kattila ajettiin ylös ja laitosdata sekä savukaasujen mittausdata otettiin talteen myöhempiä tarkasteluja varten. Kolmannessa vaiheessa testiajon aikaista dataa tutkittiin ja työstä kirjoitettiin kirjallinen raportti.
Tutkimusten perusteella voitiin todeta, että starttipoltin on soveltuva energiatutkimuskeskuksen käyttöön, koska kiinteä polttoaine saatiin turvallisesti syttymään ja kattila ajettua ylös. Testiajo sekä datan tulkitseminen oli haasteellista, koska propaani jäähtyi kaasupullon höyrystymiskapasiteetin riittämättömyyden vuoksi, ja sen takia sytytyskertoja tarvittiin useita. Yhden testiajon perusteella ei voida määrittää poltti-men optimaalisinta käyttötapaa ja pedin lämmittämiseen tarvittavaa aikaa vaan havaittujen ongelmien korjaamisen jälkeen pitäisi suorittaa uusi testiajo.
