Saavutettava soitto: erityislapsen opintopolku musiikkioppilaitoksissa

Abstract

Tämän opinnäytetyön perusta on vuoden 2014 yhdenvertaisuuslaissa, joka velvoittaa korkeatasoista opetusta tarjoavia musiikkippilaitoksia mukauttamaan opetusta, jotta erityislapsilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa ja osallistua. Opetustyössäni olen havainnut, että vaikka musiikkioppilaitosten saavutettavuuteen on kiinnitetty huomiota opetussuunnitelmien perusteissa ja erilaisten hankkeiden kautta, erityisoppilaiden asema edistyy hitaasti. Opinnäytetyössäni selvitettiin, toteutuuko yhdenvertaisuus musiikkioppilaitoksissa, miten erityisoppilaan opintopolku etenee musiikkioppilaitoksissa, miten oppilaitokset ovat huomioineet erityisoppilaat ja mitä ratkaisukeinoja opettajat ovat löytäneet oppimisen haasteisiin. Tutkimuksella kartoitettiin erityisopetuksen määrää ja käytänteitä musiikkioppilaitoksissa. Tutkimalla musiikkioppilaitosten toimintatapoja lisättiin ymmärrystä, miten soitonopetuksen erityisopetusta voidaan edistää.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin survey-kyselytutkimusta, joka osoitettiin Suomen musiikkioppilaitosten liiton musiikin laajaa oppimäärää tarjoavien oppilaitosten rehtoreille ja opettajille. Kysely laadittiin Webropol-ohjelmalla, jolla aineistoa käsiteltiin monimenetelmällisesti.

Johtopäätöksenä tutkimuksesta havaittiin, että erityisen tuen oppilasmäärä musiikkiopppilaitoksissa on edelleen pieni. Erityisoppilaiden oppimisvaikeuksien kirjo on laajentunut, erityisoppilaita opettavien opettajien määrä noussut, työnantajien tarjoama tuki erityisopetukseen monipuolistunut ja erityisoppilaiden näyttöjen suorittaminen lisääntynyt mutta erityisoppilaiden osuus musiikkioppilaitosten oppilaista on häviävän pieni. Oppilaitosten käytänteet ja tuen muodot erityisoppilaan opintopolulla vaihtelevat. Erityisoppilaiden aseman parantamiseen tarvittaisiin valtion taloudellista ohjausta, kolmiportaisen tuen mallin käyttöönottoa, rehtoreiden ja opettajien välistä vuoropuhelua, erityissoitonopettajan koulutusta ja soiton erityispedagogiikan tutkimusta. Tutkimusaineiston laajuudella nostettiin työn yhteiskunnallista merkitystä.