Medical Emergency Team -sairaanhoitajien osaamisvaatimukset ja osaamisen arviointi: integroiva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Medical Emergency Team (MET) on sairaalan sisällä toimiva järjestelmä, jonka tarkoituksena on nopeasti ja tehokkaasti tunnistaa ja hoitaa kriittisesti sairastuneita potilaita. MET-toimintaa on perustettu useisiin maihin ja se on muotoutunut keskeiseksi osaksi akuuttipotilaiden hoitoa sairaaloiden sisällä. Yksi keskeinen osa MET-toimintaa on MET-ryhmä, joka vastaa sairaalan sisäisten hätätilanteiden hoitamisesta. MET-ryhmän kokoonpano vaihtelee, mutta yleensä siihen kuuluu tehohoitoon perehtynyt lääkäri ja yhdestä kahteen teho-osaston sairaanhoitajaa. Toistaiseksi on olemassa vain vähän tietoa siitä, minkälaista osaamista MET-sairaanhoitajalta edellytetään ja kuinka MET-sairaanhoitajia tulee kouluttaa. MET-toiminta yleistyy enenevästi yhä useammassa maassa ja sairaalassa, joten MET-sairaanhoitajien osaamisvaatimusten kartoittaminen on ajankohtaista.

Tämän opinnäytetyön tutkimusvaiheen tarkoitus oli kartoittaa, millaisia osaamisvaatimuksia MET-ryhmässä toimivilta sairaanhoitajilta edellytetään, millaista koulutusta MET-ryhmässä toimiville sairaanhoitajille on hyödyllistä antaa ja miten MET-ryhmässä toimivien sairaanhoitajien osaamista voidaan arvioida. Tutkimusmenetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta kansallisista ja kansainvälisistä tietokannoista.

Keskeisten tulosten mukaan MET-ryhmässä toimivilla sairaanhoitajilla tulee olla tutkinnollinen pätevyys ja riittävästi kokemusta kriittisesti sairaiden potilaiden hoidosta. Lisäksi sairaanhoitajien tulee hallita teoriatietoa, kliinisiä taitoja ja ei-teknisiä taitoja, kuten yhteistyötaitoja ja johtamisosaamista. Säännöllinen ja moniammatillinen simulaatioharjoittelu oli tehokas keino MET-ryhmän jäsenten koulutuksessa. Osaamista arvioitiin tutkimustilanteissa mittareilla ja kyselyillä, mutta työelämässä hyödynnettävää osaamisen arviointikeinoa MET-ryhmässä toimiville sairaanhoitajille ei katsauksessa löytynyt. Kirjallisuuskatsauksen tulokset ovat hyödynnettävissä MET-toiminnan kansallista ohjeistusta laadittaessa.

Jatkotutkimusehdotuksena on kartoittaa kansallisella tasolla, miten eri hyvinvointialueet ovat järjestäneet MET-toimintansa ja mitä eri vaatimuksia eri hyvinvointialueet ovat asettaneet MET-sairaanhoitajille. MET-ryhmässä työskentelevien sairaanhoitajien osaamisvaatimuksista, osaamisen arvioinnista ja hyödyllisestä koulutuksesta tarvitaan lisää, jotta voidaan tavoitella valtakunnallisesti yhteneviä ohjeita MET-toiminnan toteuttamiseen.

The Medical Emergency Team (MET) is an internal system within a hospital that aims to quickly and efficiently identify and treat critically ill patients. MET operations have been established in several countries and have become a central part of acute patient care within hospitals. One key aspect of MET operations is the MET team, which is responsible for handling emergencies within the hospital. The composition of the MET team varies, but typically includes a physician trained in intensive care and one to two nurses from the intensive care unit. Currently, there is little information on the required skills and training for MET nurses, and how they should be trained. With the increasing prevalence of MET operations in many countries and hospitals, assessing the competency requirements of MET nurses is important.

The purpose of the research phase of this thesis was to identify the competency requirements for nurses working in the MET team, determine what training would be useful for nurses working in the MET team, and how the competency of nurses working in the MET team can be assessed. The research method used was an integrative literature review of national and international databases.

The key findings indicate that nurses working in the MET team should have a formal education and sufficient experience in caring for critically ill patients. In addition, nurses should have knowledge of theory, clinical skills, and non-technical skills such as teamwork and leadership. Regular and multidisciplinary simulation training was an effective way to train MET team members. Competency was evaluated using metrics and surveys in research settings, but a competency assessment method for use in the workplace for MET nurses was not found in the review. The results of the literature review can be useful in developing national guidelines for MET operations.

A suggested area for further research is to investigate how different health regions have organized their MET operations and what requirements they have set for MET nurses. More research is needed on the competency requirements, competency assessment, and useful training for nurses working in the MET team to achieve nationally consistent guidelines for MET operations.