Ikääntyvien mielenterveyden kokemustoimijoiden ajatuksia osallisuudesta arjessa

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvailla ikääntyvien mielenterveyden kokemustoimijoiden ajatuksia arjen osallisuudesta ja tarkoituksena oli tarjota heille ja heidän kanssaan toimiville tietoa osallisuuden tukemiseen tulosten pohjalta. Mielenterveyden kokemustoimijat käyttävät omakohtaista kokemustaan mielenterveysongelmista tietoisuuden ja ymmärryksen edistämisessä sekä palveluiden kehittämisessä. Tutkimuskysymyksemme olivat: Miten ikääntyvien mielenterveyskuntoutujien osallisuus toteutuu heidän arjessaan ja miten sitä voitaisiin tukea paremmin? Mielenterveyden keskusliitto toimi opinnäytetyön yhteistyökumppanina. Teoreettiseen viitekehykseen kuului mielenterveysongelmiin, kuntoutumiseen, mielenterveyteen ikääntyessä, kokemustoimintaan sekä osallisuuteen liittyvää kirjallisuutta. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusotteella. Aineisto kerättiin haastattelemalla kokemustoimijoita etänä. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin sanatarkasti. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.

Opinnäytetyön tuloksista ilmenee, että kokemustoimijoina työskentely ja muu mielenterveysyhdistysten järjestämä toiminta oli haastateltaville erittäin tärkeää. Varsinkin kokemustoiminta auttoi etsimään omia voimavaroja ja tuki paluuta tavalliseen arkeen. Mielenterveysongelmien kanssa selviytymiseksi ja oman paikan löytämiseksi oli oltava aktiivinen, mutta myös hyväksyttävä muiden apu. Kuntoutuessaan haastateltavat oppivat paljon tärkeitä tietoja ja taitoja, jotka saattavat auttaa kohtaamaan myös erilaisia ikääntymiseen liittyviä haasteita. Haastateltavat esittivät myös ajatuksiaan siitä, miten yhdistystoimintaan saataisiin mukaan lisää ikääntyviä ihmisiä, ja siitä, miten mielenterveyspalvelut voisivat tukea osallisuutta entistä paremmin.

Osallisuus on tärkeää sekä yksilöiden, yhteisöjen että yhteiskunnan hyvinvoinnille. Opinnäytetyön tulokset tarjoavat ajankohtaista tietoa mielenterveyskuntoutujien osallisuudesta. Tuloksia voidaan hyödyntää mielenterveysyhdistyksissä, sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä yhteiskunnallisen keskustelun tukena. Ehdotamme, että tulevissa opinnäytetöissä ja tutkimuksissa mukaan otetaan myös ikääntyviä mielenterveyskuntoutujia, jotka eivät ole mukana kokemustoiminnassa.

The aim of the thesis was to describe the views of ageing mental health experts by experience on everyday inclusion and the purpose was to offer them and their associates information on how to promote inclusion based on the results. Mental health experts by experience promote awareness and understanding of mental health disorders and assist in developing services by utilizing their personal experiences. The research questions were: how inclusion is fulfilled in the everyday life of ageing mental health rehabilitees and how could it be supported better? The Finnish Central Association for Mental Health acted as the partner of the thesis.

The theoretical framework of the thesis included literature on mental health disorders, rehabilitation, mental health and ageing, expertise by experience and inclusion. The thesis was conducted qualitatively. First, the data was gathered by interviewing experts by experience remotely and recording the interviews. Then the recordings were transcribed verbatim. Finally, the data was analyzed with a theoretically controlled content analysis.

The results of the thesis illustrate that working as experts by experience and other activities organized by mental health associations are very important to those interviewed. Especially expertise by experience helped them with searching for their personal mental resources and supported their return to regular everyday lives. Coping with mental health disorders and finding their own places in life required being active but also accepting help from others. The rehabilitation process taught them important skills that may also help them face various challenges associated with ageing. The interviewees also presented some thoughts on how more ageing experts by experience could be recruited and how mental health services could support inclusion better.

Inclusion supports the wellbeing of individuals, communities and society as whole. The results provide relevant information on the inclusion of mental health rehabilitees. The results can be utilized in mental health associations and social services and health care. Furthermore, they can act as support for societal debate. We suggest that further studies should also include ageing mental health rehabilitees who are not involved in expertise by experience.