Epäasialliseen kohteluun puuttuminen työyhteisössä
Puolakka, Sara (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052212523
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052212523
Tiivistelmä
epäasiallinen kohtelu, työnantajan velvoitteet, työntekijän velvoitteet, työoikeus, työyhteisösovittelu Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä epäasiallisella kohtelulla tarkoitetaan työoikeuden näkökulmasta, miten laki velvoittaa työnantajaa toimimaan epäasiallisen kohtelun tapauksissa sekä minkälaisia oikeustapauksia aiheesta on olemassa. Tarkoituksena oli myös selvittää, miten työyhteisösovittelua voidaan hyödyntää epäasiallisen kohtelun tapauksissa. Opinnäytetyössä aihetta pyrittiin tarkastelemaan työnantajan näkökulmasta.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli oikeusdogmaattinen menetelmä, eli opinnäytetyössä tarkasteltiin olemassa olevaa oikeutta. Oikeusdogmaattisen menetelmän avulla selvitettiin mitä työoikeudessa tarkoitetaan epäasiallisella kohtelulla ja mitä velvollisuuksia työnantajalla sekä työntekijällä on. Opinnäytetyön pääasiallisina lähteinä käytettiin oikeuskirjallisuutta sekä oikeuslähteitä.
Työturvallisuuslaissa tarkoitettu epäasiallinen kohtelu vaarantaa työntekijän terveyden. Epäasiallisella kohtelulla ei ole määritelmää työlainsäädännössä, minkä takia epäasiallisen kohtelun arvio tulee tehdä aina tapauskohtaisesti ja objektiivisesti. Lähtökohtaisesti lain silmissä terveyttä vaarantava epäasiallinen kohtelu on jossain määrin toistuvaa tai pysyväisluontoista. Työnantajalla on velvollisuus toimia ennaltaehkäisevästi työturvallisuutta edistäen ja ylläpitäen sekä puuttua havaitsemaansa epäkohtaan riittävällä tavalla. Työnantaja tai tämän edustaja voidaan tuomita työturvallisuusrikkomuksesta tai -rikoksesta sakkoihin tai vankeuteen enintään vuodeksi.
Työnantaja voi toteuttaa työturvallisuuslain mukaista toimimisvelvoitettaan työyhteisösovittelun avulla. Työyhteisösovittelua voidaan hyödyntää monenlaisissa ristiriitatilanteissa, pois lukien tapaukset, joissa asia vaatii rikosoikeudellista menettelyä, toinen osapuolista on erityisen haavoittuvainen tai suojaton tai toinen osapuoli on järkkymätön mielipiteistään.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli oikeusdogmaattinen menetelmä, eli opinnäytetyössä tarkasteltiin olemassa olevaa oikeutta. Oikeusdogmaattisen menetelmän avulla selvitettiin mitä työoikeudessa tarkoitetaan epäasiallisella kohtelulla ja mitä velvollisuuksia työnantajalla sekä työntekijällä on. Opinnäytetyön pääasiallisina lähteinä käytettiin oikeuskirjallisuutta sekä oikeuslähteitä.
Työturvallisuuslaissa tarkoitettu epäasiallinen kohtelu vaarantaa työntekijän terveyden. Epäasiallisella kohtelulla ei ole määritelmää työlainsäädännössä, minkä takia epäasiallisen kohtelun arvio tulee tehdä aina tapauskohtaisesti ja objektiivisesti. Lähtökohtaisesti lain silmissä terveyttä vaarantava epäasiallinen kohtelu on jossain määrin toistuvaa tai pysyväisluontoista. Työnantajalla on velvollisuus toimia ennaltaehkäisevästi työturvallisuutta edistäen ja ylläpitäen sekä puuttua havaitsemaansa epäkohtaan riittävällä tavalla. Työnantaja tai tämän edustaja voidaan tuomita työturvallisuusrikkomuksesta tai -rikoksesta sakkoihin tai vankeuteen enintään vuodeksi.
Työnantaja voi toteuttaa työturvallisuuslain mukaista toimimisvelvoitettaan työyhteisösovittelun avulla. Työyhteisösovittelua voidaan hyödyntää monenlaisissa ristiriitatilanteissa, pois lukien tapaukset, joissa asia vaatii rikosoikeudellista menettelyä, toinen osapuolista on erityisen haavoittuvainen tai suojaton tai toinen osapuoli on järkkymätön mielipiteistään.