Uusien määräysten/ohjeiden hierarkia ja soveltaminen korjauskohteissa

Abstract

Opinnäytetyö on tehty AFRY Buildings Finland Oy:lle. Korjausrakentamisessa ja käyttötarkoituksen muutoskohteissa voivat rakennesuunnittelua koskevat määräykset olla sekavia, ja haasteeksi voi muodostua säädösten tulkinnanvaraisuus. Opinnäytetyössä on tarkasteltu korjaus- ja muutostyössä, sekä käyttötarkoituksenmuutoskohteisiin kohdistuvia säädöksiä ja ohjeita rakennesuunnittelijan näkökulmasta. Opinnäytetyössä on kuvattu tyypillisiä tapauksia, missä noudatetaan uudisrakentamisen määräyksiä, ja tapauksia missä voidaan käyttää rakennusaikaisia määräyksiä. Säännösten soveltamista tarkasteltiin neljän case-tapauksen kautta.

Opinnäytetyön tavoitteena on laatia suunnittelijalle avustava työkalu hankesuunnitteluvaiheeseen. Työn tuotoksena laaditaan kirjallisen osuuden lisäksi lainsäädäntöön viittaavat vuokaaviot kohdista 117 a, b, d, f §, millä suunnittelija voi arvioida projektin vaatimia toimenpiteitä. Arvioinnin avulla pyritään tunnistamaan projektin suurimmat haasteet jo ennen varsinaisen suunnittelutyön käynnistämistä.

Opinnäytetyö on suoritettu pääosin kirjallisuustutkimuksena perustuen maankäyttö- ja rakennuslakiin, lakia tarkentaviin asetuksiin ja ohjeisiin, sekä asetuksia selventäviin perustelumuistioihin. Case-tapaukset ovat AFRY Buildings Finland Oy:n suunnittelemista kohteista, ja niihin tutustuttiin haastattelemalla kyseisten kohteiden kokeneita rakennesuunnittelijoita. Opinnäytetyö koskee ainoastaan korjauskohteiden RAK- suunnittelua, pois lukien rakennusten pohjarakenteet.

Korjaus-, muutostyö ja käyttötarkoituksenmuutoskohteissa voi olla vaikeaa ennakoida kaikkia projektissa esiin tulevia haasteita. Riskiä niiden vaikuttavuuteen voidaan kuitenkin pienentää. Riittävien lähtötietojen merkitystä ei voi korostaa liikaa; mitä isompi hanke sitä enemmän asioita voi mennä pieleen. Laki itsessään jo velvoittaa hankkeeseen ryhtyvän huolehtimaan riittävien lähtötietojen keräämisestä. Ennakkoneuvottelut ovat tärkeä osa projektin sujuvaa läpiviemistä, ja tunnistetut haasteet kannattaa käsitellä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa projektiin liittyvien toimijoiden kesken. Koska yllätyksiltä ei yleensä kuitenkaan voi välttyä, ja ne voivat koskea montaa eri osapuolta ja toimijaa, voidaan niihin varautua riittävän nopealla tiedottamisella ja tiedonkululla eri toimijoiden välillä.