Hoitajien puhelimitse tekemään hoidon tarpeen arvioon vaikuttavat tekijät
Field, Sanna (2023)
Field, Sanna
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052313017
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052313017
Tiivistelmä
Puhelimitse tehtävä hoidon tarpeen arvio on nopeasti yleistynyt toimintatapa perusterveydenhuollossa. Se on yksi keino, jolla pyritään vastaamaan terveyspalvelujen kasvavaan kysyntään, vähentämään terveyspalvelujen epätarkoituksen mukaista käyttöä ja tehostamaan rajallisten resurssien kohdistamista. Puhelimitse tehtävä hoidon tarpeen arvio on monitahoinen tehtävä, jossa hoitajan on toimittava itsenäisesti ja tehtävä päätös asiakkaan hoidon tarpeesta, hoidon kiireellisyydestä ja tarvittaessa hoitaja antaa omahoidon ohjeita. Terveydenhuoltolain (1326/2010) määrittämän hoitotakuun lainsäädäntö muuttuu syksyllä 2023 ja perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisaikoja tiukennetaan. Tämä on suuri haaste perusterveydenhuollon jo ennestään tiukoilla oleville resursseille. Hoitotakuun kiristyminen korostaa entisestään puhelimitse tehtävän hoidon tarpeen arvion laadun ja tarkkuuden merkitystä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata haastattelututkimuksen avulla terveysasemalla työskentelevien hoitajien (n=9) kokemuksia puhelimitse tehtävästä hoidon tarpeen arviosta. Tavoitteena oli hoidon tarpeen arviota tekevien hoitajien koulutustarpeiden tunnistaminen sekä organisaation tarjoamien työvälineiden ja tuen oikeanlainen kohdistaminen. Tutkimuskysymykset olivat: 1) Mitkä tekijät tukevat hoitajien puhelimitse tehtävän hoidon tarpeen arvion tekemistä? 2) Mitä ovat hoitajien kokemat haasteet puhelimitse tehtävässä hoidon tarpeen arviossa? Teemahaastattelu analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tulosten perusteella hoidon tarpeen arvion rooli on korostunut ja iso osa hoitajien työajasta on tällä hetkellä puhelimessa tehtävää työtä. Sisällön analyysin tuloksena tunnistettiin yläluokkia tekijöistä, jotka tukevat puhelimitse tehtävää hoidon tarpeen arviota. Yläluokkia olivat muun muassa moniammatillinen yhteistyö, ammattiosaaminen ja onnistunut vuorovaikutus. Kommunikaatioon liittyvät ongelmat, puutteelliset resurssit ja asiakkaan odotuksiin vastaaminen ovat puhelimitse tehtävässä hoidon tarpeen arviossa koetut suurimmat haasteet. Potilastietojärjestelmän koettiin olevan sekä hoidon tarpeen arviota tukeva tekijä, että haaste.
Tulokset osoittivat, että hoitajien puhelimitse tehtävässä hoidon tarpeen arviossa kohdatut haasteet johtuvat paljolti ulkoisista tekijöistä, joihin vastaamiseen hoitajat tarvitsevat terveydenhuollon organisaation ja esihenkilöiden tukea. Etsimällä keinoja vastata kohdattuihin haasteisiin ja vahvistamalla hoidon tarpeena arvion tekoa tukevia tekijöitä voidaan tukea hoitajia, jotka tekevät tätä monitahoista ja vaativaa työtä sekä parantaa hoidon tarpeen arvion tarkkuutta ja laatua. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää puhelimitse tehtävän hoitotyön kehittämisessä, henkilökunnan koulutusten suunnittelussa ja organisaation tarjoaman tuen ja resurssien kohdistamisessa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata haastattelututkimuksen avulla terveysasemalla työskentelevien hoitajien (n=9) kokemuksia puhelimitse tehtävästä hoidon tarpeen arviosta. Tavoitteena oli hoidon tarpeen arviota tekevien hoitajien koulutustarpeiden tunnistaminen sekä organisaation tarjoamien työvälineiden ja tuen oikeanlainen kohdistaminen. Tutkimuskysymykset olivat: 1) Mitkä tekijät tukevat hoitajien puhelimitse tehtävän hoidon tarpeen arvion tekemistä? 2) Mitä ovat hoitajien kokemat haasteet puhelimitse tehtävässä hoidon tarpeen arviossa? Teemahaastattelu analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tulosten perusteella hoidon tarpeen arvion rooli on korostunut ja iso osa hoitajien työajasta on tällä hetkellä puhelimessa tehtävää työtä. Sisällön analyysin tuloksena tunnistettiin yläluokkia tekijöistä, jotka tukevat puhelimitse tehtävää hoidon tarpeen arviota. Yläluokkia olivat muun muassa moniammatillinen yhteistyö, ammattiosaaminen ja onnistunut vuorovaikutus. Kommunikaatioon liittyvät ongelmat, puutteelliset resurssit ja asiakkaan odotuksiin vastaaminen ovat puhelimitse tehtävässä hoidon tarpeen arviossa koetut suurimmat haasteet. Potilastietojärjestelmän koettiin olevan sekä hoidon tarpeen arviota tukeva tekijä, että haaste.
Tulokset osoittivat, että hoitajien puhelimitse tehtävässä hoidon tarpeen arviossa kohdatut haasteet johtuvat paljolti ulkoisista tekijöistä, joihin vastaamiseen hoitajat tarvitsevat terveydenhuollon organisaation ja esihenkilöiden tukea. Etsimällä keinoja vastata kohdattuihin haasteisiin ja vahvistamalla hoidon tarpeena arvion tekoa tukevia tekijöitä voidaan tukea hoitajia, jotka tekevät tätä monitahoista ja vaativaa työtä sekä parantaa hoidon tarpeen arvion tarkkuutta ja laatua. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää puhelimitse tehtävän hoitotyön kehittämisessä, henkilökunnan koulutusten suunnittelussa ja organisaation tarjoaman tuen ja resurssien kohdistamisessa.