Kustannusvertailu päästövähennyskeinoista väylärakennustyömaalla
Saarinen, Matias (2023)
Saarinen, Matias
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052413940
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052413940
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää päästövähennystoimien kustannuseroja, urakoitsijan roolia niissä sekä mahdollisuutta toimien vastattavuuteen. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin muodostuvaa hiilijalanjälkeä ja päästövähennystoimia. Teoreettisen viitekehyksen pohjalta luotiin vertaileva tutkimus, jossa vertailtiin case-esimerkkien pohjalta merkittävimpiä päästövähennystoimia. Esimerkit koostuvat energialähteitten ja materiaalien vertailusta, jonka lisäksi yhdeksi tapaukseksi nostettiin tehokkaampaan suunnitteluun pohjautuva keino.
Tuloksista voidaan sanoa, että tehokas suunnittelu on kaikista kustannustehokkainta. Sähkökone nousee suurella käyttömäärällä tehokkaammaksi kuin uusiutuva diesel, mutta tämänhetkisellä kehitysasteella uusiutuva diesel on mahdollisempi vaihtoehto. Materiaaleista betoni oli päästövähennyksiltään kustannustehokkain.
Teoreettisen viitekehyksen sekä vertailevan tutkimuksen pohjalta päästövähennykset voidaan jakaa kahteen kategoriaan, maksullisiin sekä maksuttomiin. Maksuttomia keinoja ovat monet suunnitellun aikana toteutettavat kiertotalouteen sekä energiatehokkuuteen sitoutuvat asiat. Maksulliset keinot liittyvät vihreämmän energian, vihreämpien materiaalien sekä mahdollisimman vähäpäästöisen koneen hankintaan.
Työn pohjalta on selvää, että taikatemput päästöjen vähennyksen ja esimerkiksi kilpailuedun tavoittelun suhteen ovat urakoitsijan näkökulmasta vähissä. Toki mainittujen ”maksuttomien” toimien implementoiminen hankkeille on tärkeää jo yleisen kilpailukyvyn kannalta, mutta kyseiset keinot vähentävät ideaalitilanteessakin vain osan päästöistä. Väylärakentamisessa hankkeiden katteet ja marginaalit ovat pienet, joten tilaajalla on suuri vastuu ja valta tehdä hankkeista vähäpäästöisempiä suunnittelun ja kilpailutuksen avulla.
YIT:n väylärakentamisyksikön on kuitenkin hyvä valmistautua tuleviin toimiin hankkimalla asiantuntijuutta, kartoittamalla markkinatilannetta koneiden ja materiaalien osalta sekä kehittämällä vähäpäästöisen hankkeen mallia. Vähäpäästöiseen hankemalliin kuuluu hankekilpailutus vähempipäästöisine toimineen, rakentaminen sekä toimien seuranta mittarein ja dokumentaation avulla.
Tuloksista voidaan sanoa, että tehokas suunnittelu on kaikista kustannustehokkainta. Sähkökone nousee suurella käyttömäärällä tehokkaammaksi kuin uusiutuva diesel, mutta tämänhetkisellä kehitysasteella uusiutuva diesel on mahdollisempi vaihtoehto. Materiaaleista betoni oli päästövähennyksiltään kustannustehokkain.
Teoreettisen viitekehyksen sekä vertailevan tutkimuksen pohjalta päästövähennykset voidaan jakaa kahteen kategoriaan, maksullisiin sekä maksuttomiin. Maksuttomia keinoja ovat monet suunnitellun aikana toteutettavat kiertotalouteen sekä energiatehokkuuteen sitoutuvat asiat. Maksulliset keinot liittyvät vihreämmän energian, vihreämpien materiaalien sekä mahdollisimman vähäpäästöisen koneen hankintaan.
Työn pohjalta on selvää, että taikatemput päästöjen vähennyksen ja esimerkiksi kilpailuedun tavoittelun suhteen ovat urakoitsijan näkökulmasta vähissä. Toki mainittujen ”maksuttomien” toimien implementoiminen hankkeille on tärkeää jo yleisen kilpailukyvyn kannalta, mutta kyseiset keinot vähentävät ideaalitilanteessakin vain osan päästöistä. Väylärakentamisessa hankkeiden katteet ja marginaalit ovat pienet, joten tilaajalla on suuri vastuu ja valta tehdä hankkeista vähäpäästöisempiä suunnittelun ja kilpailutuksen avulla.
YIT:n väylärakentamisyksikön on kuitenkin hyvä valmistautua tuleviin toimiin hankkimalla asiantuntijuutta, kartoittamalla markkinatilannetta koneiden ja materiaalien osalta sekä kehittämällä vähäpäästöisen hankkeen mallia. Vähäpäästöiseen hankemalliin kuuluu hankekilpailutus vähempipäästöisine toimineen, rakentaminen sekä toimien seuranta mittarein ja dokumentaation avulla.