Sairaanhoitajien tutkimusnäytön käyttö mielenterveys- ja päihdetyössä: kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Aho-Pellikka, Elina (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052513993
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052513993
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on sairaanhoitajien tutkimusnäytön käyttö mielenterveys- ja päihdetyössä. Sairaanhoitajat kohtaavat mielenterveyskuntoutujia ja päihteidenkäyttäjiä monissa sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä. Mielenterveys- ja päihdetyössä sairaanhoitaja tarvitsee laaja-alaista näyttöön perustuvaa hoitotyön osaamista. Tutkimuskysymys on: Mitä tutkimusnäytön käytön haasteita sairaanhoitajat kohtaavat mielenterveys- ja päihdetyössä aikaisemman kirjallisuuden mukaan?
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaussa käytettiin hoitotieteellisiä tietokantoja (CINAHL, MedLine ja Medic). Manuaalista hakua tehtiin tietokannoista löydettyjen artikkelien lähdeluetteloista. Tiedonhaussa oli käytössä sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Tiedonhaun tuloksena valikoitui kahdeksan (n=8) tutkimusartikkelia opinnäytetyöhön, jotka analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Katsauksen tulosten mukaan organisatoriset tekijät korostuivat sairaanhoitajien haasteena tutkimusnäytön käytölle. Ajanpuute ja koulutuksen puute asettavat esteitä ja haasteita tiedonlähteiden ja uusimman näytön käyttöön. Sairaanhoitajat kokevat epävarmuutta omasta osaamisestaan uuden tutkimusnäytön tiedonhaussa ja toteuttamisessa. Sairaanhoitajat tarvitsevat organisaation kannustusta ja suojattua aikaa tutkimusnäytön toteuttamiseen. Tutkimusten perusteella mielenterveys- ja päihdetyössä työskentelevät sairaanhoitajat ovat kiinnostuneita koulutuksesta ja näytön tietolähteistä ja näyttöön perustuvan hoidon toteuttamisesta.
Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden lisääntyessä väestössä tutkimusnäytön käytön haasteita tulisi tarkastella lisää. Aihetta tulisi tutkia, koska tutkimuksilla voisi saada näyttöä, onko sairaanhoitajilla käytössä uusinta tutkimusnäyttöä mielenterveys- ja päihdetyössä. Tiedolla olisi mahdollista kehittää sairaanhoitajien osaamista ja sitä voisi käyttää mielenterveys- ja päihdetyön opiskelun ja perustutkintojen ja jatkuvan oppimisen tukena.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaussa käytettiin hoitotieteellisiä tietokantoja (CINAHL, MedLine ja Medic). Manuaalista hakua tehtiin tietokannoista löydettyjen artikkelien lähdeluetteloista. Tiedonhaussa oli käytössä sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Tiedonhaun tuloksena valikoitui kahdeksan (n=8) tutkimusartikkelia opinnäytetyöhön, jotka analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Katsauksen tulosten mukaan organisatoriset tekijät korostuivat sairaanhoitajien haasteena tutkimusnäytön käytölle. Ajanpuute ja koulutuksen puute asettavat esteitä ja haasteita tiedonlähteiden ja uusimman näytön käyttöön. Sairaanhoitajat kokevat epävarmuutta omasta osaamisestaan uuden tutkimusnäytön tiedonhaussa ja toteuttamisessa. Sairaanhoitajat tarvitsevat organisaation kannustusta ja suojattua aikaa tutkimusnäytön toteuttamiseen. Tutkimusten perusteella mielenterveys- ja päihdetyössä työskentelevät sairaanhoitajat ovat kiinnostuneita koulutuksesta ja näytön tietolähteistä ja näyttöön perustuvan hoidon toteuttamisesta.
Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden lisääntyessä väestössä tutkimusnäytön käytön haasteita tulisi tarkastella lisää. Aihetta tulisi tutkia, koska tutkimuksilla voisi saada näyttöä, onko sairaanhoitajilla käytössä uusinta tutkimusnäyttöä mielenterveys- ja päihdetyössä. Tiedolla olisi mahdollista kehittää sairaanhoitajien osaamista ja sitä voisi käyttää mielenterveys- ja päihdetyön opiskelun ja perustutkintojen ja jatkuvan oppimisen tukena.