Lypsylehmän tunnutusruokinnan vaikutus tuotokseen ja elopainon kehitykseen

Abstract

Tunnutusruokinta on yleinen ruokintatapa, jossa ummessaolevien lehmien väkirehuruokinta aloitetaan noin kolme viikkoa ennen odotettua poikimista. Tunnutusruokinnan tarkoituksena on sopeuttaa pötsin mikrobit lypsykauden rehuihin, vastata kasvavan sikiön energian tarpeeseen ja pitää yllä poikimisen jälkeistä syöntikykyä. Tunnutusruokinnalla on myös pyritty vähentämään kudosmobilisaatiota. Kasvava maidontuotan-to ja heikko syöntikyky aiheuttavat negatiivisen energitaseen. Vastatakseen kasvaneeseen energiantarpeeseen lehmä alkaa purkaa kudosvarastojen eli tapahtuu kudosmobilisaatiota. Voimakas kudosvarastojen purkaminen voi aiheuttaa aineenvaihdunnallisia sairauksia. Yleises-ti lehmä on altteimmillaan aineenvaihdunnallisiin ja tuotannollisiin sairauksiin transitiokaudella. Transitiokaudella tarkoitetaan aikaa kolmea viikkoa ennen lehmän poikimista ja kolmea viikkoa poikimisen jälkeen. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää tunnutusruokinnan vaikutuksia lypsylehmän alkulypsykauden maitotuotokseen ja pohtia tunnutusruokinta tarpeellisuutta. Ruokintakoe suori-tettiin kevään ja kesän 2013 aikana MTT Maaningan tutkimuspihatossa Kestävä Karjatalous – hankkeen toimeksiantona. Ruokintakokeessa oli 66 lehmää, joista toinen ryhmä tunnutettiin ja toista ryhmää ei tunnutettu. Ummessaolokauden ruokinta oli rajoitettu. Lypsykauden ruokinta oli normien mukainen. Tuloksien perusteella tunnutusruokinnalla ei ollut vaikutusta energiakorjattuun maitomäärään (p>0,05). Tunnutetut lypsivät keskimäärin 31,3 kg (±7,8 kg). Tunnuttamattomat lypsivät keski-määrin 32,1 kg (±9,4 kg). Tunnutusruokinnalla ei ollut myöskään vaikutusta lehmän elopainoihin (p>0,05). Tunnutusruokinnan ja tuotosviikon välillä havaittiin yhdysvaikutus (p<0,001). Samoin tunnutus ja tuotosviikko vaikuttivat ensimmäisten tuotosviikkojen maidon rasvapitoisuuteen (p<0,05).

Lead feeding, also known as transition feeding is a common dairy management strategy where the concentrate feeding of non-lacting cows is started approximately three weeks before calv-ing. The main aim of lead feeding is to adapt micro-organisms of cow’s rumen to the feeds of the lactation period, and to fulfill the energy requirements of the growing foetus. Besides, it is thought that the lead feeding could help to maintain the voluntary feed intake of cows after the calving period. A high increase in cow’s milk yield and poor feed intake together can cause a negative energy balance in cow’s metabolism. In this situation, cows can start to mobilize the tissue storages which can lead to different kind of metabolic disorders. In the transition period cows are the most vulnerable to metabolic and production diseases. The aim of this work was to study the effects of lead feeding on the early lactation of dairy cows, and whether lead feeding is a necessary feeding practice or not. The study was conducted at MTT Agrifood Research Finland in Maaninka, Finland during the spring and summer 2013. In the experiment, 66 dairy cows were divided into two groups: group with lead feeding and group without lead feeding. The feeding during the dry period of cows was restricted. During the lacta-tion period the cows were fed according to Finnish feeding standards. Lead feeding had no effects on cows’ energy corrected milk yield (p>0,05). The milk yield of cows with lead feeding was 31,3 (±7,8) kg and without lead feeding 32,1 (±9,4) kg. Lead feeding did not affect cows live weight (p>0,05). There was an interaction between the lead feeding and lactation weeks (p<0,001). In addition, the lead feeding and lactation week affected the milk fat concentration of cows in their first lactation weeks (p<0,05).