Sensory Processing Measure 2TM - arviointimenetelmä 5–12-vuotiailla: soveltuvuus suomalaisille, sukupuolten väliset erot ja vanhempien koulutustason vaikutus SPM-2-pisteisiin
Kiviaho, Jessica; Luukkanen, Pauliina (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052514165
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052514165
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastelemme suomalaisten tyypillisesti kehittyneiden 5–12-vuotiaiden lasten sukupuolen ja heidän vanhempiensa koulutustason yhteyttä vanhempien täyttämien SPM-2 (Sensory Processing Measure, Second edition) -arvioinnin tuloksiin. Vanhemmat täyttivät lasten SPM-2 Kodin arviointilomakkeet. Vertaamme lisäksi tyypillisesti kehittyneiden 5–12-vuotiaiden suomalaisten Kodin arviointilomakkeiden vastauksia yhdysvaltalaisen tyypillisesti kehittyneiden viiteaineiston otokseen. Opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä Sensorisen integraation terapian yhdistys Sity ry:n ja Hogrefe Psykologien Kustannus Oy:n kanssa.
Opinnäytetyössä kuvaamme teoriaperustan aistitiedon käsittelylle, sekä käsittelemme aikaisempia tutkimuksia ja opinnäytetöitä aiheesta. Aineiston keruu tapahtui sähköisellä lomakkeella, jonka Hogrefe tarjosi opiskelijoiden käyttöön. Aineiston keruu toteutui 29.9.2022–12.1.2023 aikavälillä ja saimme analysointiin 47 arviointilomaketta.
Suomalaisten lasten keskiarvot ovat jokaisella SPM-2-arvion osa-alueella suuremmat kuin yhdysvaltalaisten keskiarvot. Erot ovat tilastollisesti merkittäviä 95 %:n tasolla. Tyttöjen ja poikien väliltä löytyi tilastollisesti merkittäviä eroja 95 % varmuudella tunnon (TOU) ja kehotietoisuuden (BOD) alueilta. Pojilla oli näissä ryhmissä korkeampi keskiarvo kuin tytöillä, eli pojilta löytyi enemmän aistitiedon käsittelyn hankaluuteen viittaavia oireita. 99 %:n varmuusasteella erot ovat tilastollisesti merkittäviä ainoastaan kehotietoisuuden osalta. Vanhempien koulutustason ja lasten SPM-2-pisteiden väliltä ei löytynyt merkittäviä yhteyksiä.
Keräämämme tiedon perusteella suosittelisimme käyttämään suomalaisesta aineistosta kerättyjä normeja, kun SPM-2-arviointimenetelmää käytetään sensorisen integraation arviointiin Suomessa. Jos Suomessa käytettäisiin yhdysvaltalaisia normeja, suomalaiset normaalisti kehittyneet lapset saisivat liian korkeita pisteitä. Jatkossa tulisi mielestämme selvittää, mistä tyttöjen ja poikien erot johtuvat. Jos erot johtuvat vain luonnollisen kehityksen eroista, tulisi mielestämme pohtia erillisiä normeja eri sukupuolille.
Opinnäytetyössä kuvaamme teoriaperustan aistitiedon käsittelylle, sekä käsittelemme aikaisempia tutkimuksia ja opinnäytetöitä aiheesta. Aineiston keruu tapahtui sähköisellä lomakkeella, jonka Hogrefe tarjosi opiskelijoiden käyttöön. Aineiston keruu toteutui 29.9.2022–12.1.2023 aikavälillä ja saimme analysointiin 47 arviointilomaketta.
Suomalaisten lasten keskiarvot ovat jokaisella SPM-2-arvion osa-alueella suuremmat kuin yhdysvaltalaisten keskiarvot. Erot ovat tilastollisesti merkittäviä 95 %:n tasolla. Tyttöjen ja poikien väliltä löytyi tilastollisesti merkittäviä eroja 95 % varmuudella tunnon (TOU) ja kehotietoisuuden (BOD) alueilta. Pojilla oli näissä ryhmissä korkeampi keskiarvo kuin tytöillä, eli pojilta löytyi enemmän aistitiedon käsittelyn hankaluuteen viittaavia oireita. 99 %:n varmuusasteella erot ovat tilastollisesti merkittäviä ainoastaan kehotietoisuuden osalta. Vanhempien koulutustason ja lasten SPM-2-pisteiden väliltä ei löytynyt merkittäviä yhteyksiä.
Keräämämme tiedon perusteella suosittelisimme käyttämään suomalaisesta aineistosta kerättyjä normeja, kun SPM-2-arviointimenetelmää käytetään sensorisen integraation arviointiin Suomessa. Jos Suomessa käytettäisiin yhdysvaltalaisia normeja, suomalaiset normaalisti kehittyneet lapset saisivat liian korkeita pisteitä. Jatkossa tulisi mielestämme selvittää, mistä tyttöjen ja poikien erot johtuvat. Jos erot johtuvat vain luonnollisen kehityksen eroista, tulisi mielestämme pohtia erillisiä normeja eri sukupuolille.