Ikääntyvien kemiläisten kokemuksia luonnon saavutettavuudesta ja sen merkityksestä hyvinvointiin

Abstract

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kyselytutkimuksen avulla selvittää ikääntyvien kemiläisten kokemuksia luonnon saavutettavuudesta ja heidän kokemuksiaan luonnon saavutettavuuden merkityksestä hyvinvointiin. Lisäksi tarkoituksenamme oli löytää vastauksia siihen, mitkä tekijät parantavat luontokokemusten saavutettavuutta. Toteutimme kyselyn Kemissä, yli 65-vuotiaille soveltavan liikuntaryhmän kävijöille. Kyselyn toteutus rajattiin kahteen tuolijumpparyhmään ja yhteen saliliikuntaryhmään. Tavoitteenamme oli opinnäytetyön avulla tuottaa tietoa toimeksiantajalle Kemin kaupungille, jotta heillä on mahdollisuus hyödyntää tietoa Kemin alueen luontokohteiden saavutettavuuden kehittämiseen.

Tutkimusvaiheessa käytimme laadullista ja määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen lähestymistapa oli fenomenologinen, jossa keskitytään yksilön omiin kokemuksiin. Asiaa lähestytään ilman ennakkokäsityksiä ja olettamuksia. Kysely toteutettiin paperiversiona ja siihen vastattiin kirjallisesti. Ryhmien yhteenlaskettu maksimi kävijämäärä on noin 90 henkilöä. Kyselyymme vastasi 64 henkilöä.

Kokemuksia luonnon saavutettavuudesta vastaajat kokivat saavansa eniten metsässä ja kulkureiteillä ja siirtymissä. Luonnon saavutettavaksi koki 56 vastaajista. Luontokokemusten saavutettavuuden parantamiseksi kaivattiin yhdessä tekemistä ja yhteisiä retkiä. Lisäksi tärkeiksi havainnoiksi nousi reittien ja niiden kunnossapidon merkitys sekä tunnelma. Luonnon saavutettavuudella koki 34 vastanneista olevan erittäin suuri merkitys hyvinvointiinsa, 17 vastanneista koki merkityksen olevan suuri ja kohtalaisen merkityksen puolestaan vastasi viisi. Kuulo- haju ja näköaistin kautta saadut aistikokemukset keräsivät eniten Täysin samaa mieltä-vastauksia luonnon saavutettavuuden mahdollistavista hyvinvointihyödyistä.

The purpose of this thesis was to use a survey to find out about aging people of Kemi experiences of accessibility of nature and their experiences of nature and its importance to well-being. Furthermore, the purpose was to find answers regarding the factors improving the accessibility of nature experiences. A survey was conducted in Kemi for visitors of an applied sports group with people over 65 years of age. The implementation of the survey was limited to two chair exercise groups and one gym group. The goal was to use the thesis to produce information to the commissioner, to develop the accessibility of the Kemi area nature attractions.

Qualitative and quantitative research methods were used in this study. The approach of the research was phenomenological, focusing on the individual's own experiences. The topic was approached without preconceptions or assumptions. The survey was implemented as a paper version. The total number of people in the exercise groups was about 90 people of whom 64 answered the survey.

The respondents to the survey felt that they got the most experiences about the accessibility of nature in the forest and on the routes and transitions. A total of 56 respondents felt that nature was accessible. To improve the accessibility of nature experiences, there was a need to do things together including excursions. In addition, the importance of the routes and their maintenance, as well as the atmosphere, emerged as important findings. A total of 34 of the respondents felt that the accessibility of nature was very important for their well-being. A total of 17 of the respondents felt that the importance was great and five answered that the importance was moderate. Sensory experiences through the senses of hearing, smell and sight were collected as the most “totally agree” answers. as the means of gaining welfare benefits from the accessibiity of nature.