Fysioterapian mahdollisuudet FASD-lapsen fyysisen toimintakyvyn tukena
Juntunen, Aino; Särkelä, Jenni; Törmänen, Nea (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052514271
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052514271
Tiivistelmä
FASD (Fetal Alcohol Spectrum Disorders) tarkoittaa sikiöaikaisen alkoholinkäytön aiheuttamaa oirekirjoa ja vaikutuksia sikiön kehitykselle. Suomessa syntyy vuosittain noin 600–3000 lasta, jotka kärsivät äidin raskaudenaikaisen alkoholin käytön aiheuttamista vaurioista. FASD lapsen oirekuvaan kuuluu poikkeavia kasvonpiirteitä, kasvun ja kehityksen häiriöitä, keskushermoston vaurioita sekä elinepämuodostumia. FASD lapsella voi olla myös erinäisiä motorisia haasteita, esimerkiksi tasapainossa ja koordinaatiossa. Fyysinen toimintakyky ja motoriset taidot ovat ne pääalueet, johon fysioterapialla voidaan vaikuttaa FASD lapsen toimintakyvyssä. Uusia tutki-muksia sen hyödyntämisestä FASD lapsilla ei ole saatavilla ja näyttöä sen hyödyistä ja vaikutuksista tarvitaan lisää.
Opinnäytetyön tarkoitus oli kerätä tietoa sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttaman oirekirjon eli FASDin vaikutuksista lapsen motoriseen- ja sensomotoriseen kehitykseen, sekä siihen käytetyistä fysioterapeuttisista menetelmistä toimintakyvyn tukena kirjallisuuskatsauksen muodossa. Integroivan kirjallisuuskatsauksen tarkoitus oli kuvailla laajasti erilaisten terapeuttisten menetelmien käyttöä FASD-lasten fysioterapiassa. Halusimme työllämme arvioida ja tulkita millaisia menetelmiä voidaan soveltaa 0–18-vuotiaiden FASD-lasten fysioterapiassa. Tavoitteenamme oli koota monipuolinen ja kattava suomenkielinen raportti FASD-oireyhtymästä ja siihen kuuluvasta fysioterapiasta. Opinnäytetyömme toimeksiantajana toimi Oulun ammattikorkeakoulu.
Tiedonhaussa käytettiin kolmea eri tietokantaa, joita olivat Pubmed, Elsevier ScienceDirect ja Ebsco ja hakulausekkeiden suunnittelussa hyödynnettiin informaatikon apua. Ennen hakua määritettiin tarkat sisäänotto- ja poissulkukriteerit, joiden mukaan hakua rajattiin. Tutkimusten luotettavuutta arvioitiin Joanna Briggs instituutin laadunarviointikriteereillä. Aineiston analysoinnissa käytimme induktiivista eli aineistolähtöistä lähestymistapaa.
Fysioterapeuttisia menetelmiä kuvaavia tutkimuksia löytyi vähän. Tutkimustuloksena STABEL interventiota saaneet lapset osoittivat merkittäviä parannuksia tasapainon mittauksissa mukaan lukien yleinen kyky ja sopeutuminen aistiolosuhteiden muutoksiin seisoessa. Lapset myös vaikuttivat pitävän tästä harjoittelumuodosta.
Jatkotutkimusaiheina voisi mielestämme olla tarkempi fysioterapeuttisten menetelmien tutkiminen FASD-lapsilla. Tulevaisuudessa olisi hyvä myös kehittää globaali diagnosointitapa, joka osaisi ottaa huomioon motoristen taitojen haasteet.
Opinnäytetyön tarkoitus oli kerätä tietoa sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttaman oirekirjon eli FASDin vaikutuksista lapsen motoriseen- ja sensomotoriseen kehitykseen, sekä siihen käytetyistä fysioterapeuttisista menetelmistä toimintakyvyn tukena kirjallisuuskatsauksen muodossa. Integroivan kirjallisuuskatsauksen tarkoitus oli kuvailla laajasti erilaisten terapeuttisten menetelmien käyttöä FASD-lasten fysioterapiassa. Halusimme työllämme arvioida ja tulkita millaisia menetelmiä voidaan soveltaa 0–18-vuotiaiden FASD-lasten fysioterapiassa. Tavoitteenamme oli koota monipuolinen ja kattava suomenkielinen raportti FASD-oireyhtymästä ja siihen kuuluvasta fysioterapiasta. Opinnäytetyömme toimeksiantajana toimi Oulun ammattikorkeakoulu.
Tiedonhaussa käytettiin kolmea eri tietokantaa, joita olivat Pubmed, Elsevier ScienceDirect ja Ebsco ja hakulausekkeiden suunnittelussa hyödynnettiin informaatikon apua. Ennen hakua määritettiin tarkat sisäänotto- ja poissulkukriteerit, joiden mukaan hakua rajattiin. Tutkimusten luotettavuutta arvioitiin Joanna Briggs instituutin laadunarviointikriteereillä. Aineiston analysoinnissa käytimme induktiivista eli aineistolähtöistä lähestymistapaa.
Fysioterapeuttisia menetelmiä kuvaavia tutkimuksia löytyi vähän. Tutkimustuloksena STABEL interventiota saaneet lapset osoittivat merkittäviä parannuksia tasapainon mittauksissa mukaan lukien yleinen kyky ja sopeutuminen aistiolosuhteiden muutoksiin seisoessa. Lapset myös vaikuttivat pitävän tästä harjoittelumuodosta.
Jatkotutkimusaiheina voisi mielestämme olla tarkempi fysioterapeuttisten menetelmien tutkiminen FASD-lapsilla. Tulevaisuudessa olisi hyvä myös kehittää globaali diagnosointitapa, joka osaisi ottaa huomioon motoristen taitojen haasteet.