Rekrytoijina toimivien lähiesihenkilöiden ja rekrytoitavien sairaanhoitajien kokemuksia rekrytoinnista erikoissairaanhoidossa

Abstract

Rekrytointi on tärkeä osa lähiesihenkilön työtä. Onnistunut rekrytointi vaikuttaa positiivisesti yrityksen työnantajakuvaan sekä yrityksen kilpailukykyyn. Hyvällä rekrytoinnilla saadaan parhaimmat hakijat rekrytoitua työpaikkaa. Sosiaali- ja terveysalalla on tällä hetkellä kova työvoimapula. Työvoimapula kohdistuu eritoten ikääntyvien palveluihin. Tutkimuksissa on havaittu, että työn arvostus, työnkuva sekä joustavat toimintatavat ovat vetovoimatekijöitä saamaan uusia työntekijöitä sosiaali- ja terveysalalle.

Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin lähiesihenkilöiden ja rekrytoitavien kokemuksia rekrytoinnista erikoissairaanhoidossa. Opinnäytetyö toteutettiin kyselylomakkeen sekä kirjallisuuskatsauksen avulla. Opinnäytetyön aineiston keruumenetelmänä käytettiin strukturoitua sähköistä kyselylomaketta. Kyselylomake toteutettiin Metropolian e-lomakkeella. Rekrytoijille lähetettiin kyselylomakkeet ja saatekirjeet sähköpostilla. Rekrytoivien osalta kerättiin aineisto kaikilta, jotka kävivät haastateltavina syys- ja lokakuun 2022 aikana. Työnhakijat saivat työhaastattelun yhteydessä suljetun kirjekuoren, jossa oli saatekirje sekä ohjeet sähköisen kyselyn täyttämiseen. Ylihoitajille laadittiin ohje, miten he jakavat suljetut kirjekuoret työnhakijoille haastatteluiden yhteydessä. Kysely toteutettiin HUS Akuutin sekä AteKin tulosyksiköissä. Vastauksia saatiin rekrytoijilta 12 ja rekrytoivilta 11. Kyselylomakkeiden suljetut kysymykset analysoitiin tilastollisia menetelmiä käyttäen SPSS-ohjelmalla. Tuloksista ilmeni, että rekrytointi on tärkeä asia sosiaali- ja terveysalalla.

Opinnäytetyön kirjallisuuskatsauksen aineisto on teemoiteltu rekrytoinnin eri vaiheiden mukaan. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta on nostettu esiin mitä kehitettävää rekrytoinnin missäkin vaiheessa on sekä missä on onnistuttu erityisen hyvin. Kirjallisuuskatsauksien tuloksista on muodostettu teemoittain kuvio, joka etenee rekrytoinnin vaiheita noudattaen kohti onnistunutta rekrytointiprosessia.

Tuloksissa ilmeni, että rekrytointiprosessin huolellinen suunnittelu oli rekrytoinnin toiseksi tärkein elementti heti selkeän ja informatiivisen työpaikkailmoituksen jälkeen. Kirjallisuuskatsauksessa nousi esiin, että perehdytykseen tulisi antaa enemmän aikaa ja resursseja. Lisäksi hyvänä koettiin arviointikeskustelut, oppimisen etenemisen seuranta sekä osaamistason arvioiminen. Kirjallisuuskatsauksessa nousi esille, että jokaisessa rekrytoinnin vaiheessa on onnistuttava, jotta rekrytointi onnistuu. Tuloksista ilmeni, että rekrytointiin on panostettava sekä rekrytointiviestintään tulee laatia selkeät ohjeet.