Sanoman kuva-arkisto strategisena resurssina
Korhonen, Laura (2023)
Korhonen, Laura
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052514407
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052514407
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyön tavoitteena on tarkastella Sanoman kuva-arkiston strategista merkitystä sekä kuvajournalistisista että liiketaloudellisista näkökulmista. Tämän lisäksi opinnäytetyössä on koostettu kuva-arkiston käyttäjien ja kehittäjien työpajassa esittämiä ehdotuksia ja ideoita arkiston teknologiseen kehittämiseen ja kattavaan hyödyntämiseen nyt ja tulevaisuudessa.
Opinnäytetyön lähtökohtana ovat omat havaintoni ja kokemukseni, jotka ovat hiljalleen syntyneet työskennellessäni Ilta-Sanomat -uutismedian toimitussihteerinä. Työssäni olen toistuvasti kiinnittänyt huomiota keskeiseen työkaluun – Sanoman kuva-arkistoon ja siihen, miten se on jatkuvasti mahdollistanut monenlaisia asioita. Yhdessä STT-Lehtikuva Oy:n kuva-arkiston ja ulkomaisten kuvatoimistosopimusten kanssa Sanoman kuva-arkisto on luonut perustan, jonka pohjalta päivittäinen työ on parhaimmillaan sujuvaa ja onnistumisen tunteita tuottavaa, sekä ennen kaikkea edesauttanut kiinnostavien ja monipuolisten tuotteiden tarjoamisen IS:n lukijoille.
Sanoman kuva-arkisto palvelee monia mediatuotteita, mutta opinnäytetyössäni painottuu ensisijaisesti Ilta-Sanomien näkökulma. IS:n pyrkimyksenä on tarjota laajoille yleisöille ja useille kohderyhmille uutisia, urheilua ja viihdettä sekä uutistapahtumia ja yhteiskunnan toimintaa taustoittavia, laadukkaita ja monipuolisia mediasisältöjä nopeasti ja luotettavasti siten, että yleisö palaa IS:n digitaaliseen uutispalveluun ja ostaa painetun lehden aina uudestaan.
Opinnäytetyössä kuvailen, miten kuva-arkisto ja kuvajournalistinen työ omalta osaltaan tukevat strategisten tavoitteiden toteuttamista. Aihetta tarkastellaan tiiviisti muutamista resurssien kehittämisen ja yrityksen asemoinnin näkökulmista sekä käsitellään tarkemmin resurssiperustaisen strategia¬näkemyksen mukaisella, kilpailuetua tuottavien resurssien tunnistamiseen tarkoitetulla VRIO-menetelmällä.
Tutkielmassa pohditaan myös, millaisilla keinoilla voidaan kehittää kuva-arkiston organisointia toimituksellisessa työssä. Tätä varten järjestin keväällä 2022 työpajan, johon osallistui Sanoman kehityspäälliköitä, IS:n kuvatoimituksen esimies ja arkistovirkailijoita. Työpajassa keräsin ehdotuksia arkiston tekniseen kehittämiseen, käytettävyyden parantamiseen sekä ideoita arkiston potentiaalin kattavaan käyttöön Sanoman toimitusten arjessa.
Työpajassa koostetusta aineistosta nostin lähempään tarkasteluun seuraavat aihealueet: metatietojen ja tekijäoikeustietojen kriittinen merkitys, kuva-arkiston vahvuudet, heikkoudet ja käytettävyys, automaation kehittäminen sekä Sanoman työtapojen yhtenäistäminen. Kehitysehdotuksissa painotetaan ominaisuuksia, joita parantamalla ja luomalla voidaan edistää arvokkaan resurssin hyödyntämistä monipuolisesti ja laajasti myös tulevaisuudessa.
Sanomalla tuotettu mediasisältö ja oma kuvatuotanto on nähtävä strategisesti arvokkaana, jatkuvasti karttuvana omaisuutena, jonka monipuolisen hyödyntämisen ja referoimisen on toimittava sujuvasti myös tulevaisuudessa.
Opinnäytetyön lähtökohtana ovat omat havaintoni ja kokemukseni, jotka ovat hiljalleen syntyneet työskennellessäni Ilta-Sanomat -uutismedian toimitussihteerinä. Työssäni olen toistuvasti kiinnittänyt huomiota keskeiseen työkaluun – Sanoman kuva-arkistoon ja siihen, miten se on jatkuvasti mahdollistanut monenlaisia asioita. Yhdessä STT-Lehtikuva Oy:n kuva-arkiston ja ulkomaisten kuvatoimistosopimusten kanssa Sanoman kuva-arkisto on luonut perustan, jonka pohjalta päivittäinen työ on parhaimmillaan sujuvaa ja onnistumisen tunteita tuottavaa, sekä ennen kaikkea edesauttanut kiinnostavien ja monipuolisten tuotteiden tarjoamisen IS:n lukijoille.
Sanoman kuva-arkisto palvelee monia mediatuotteita, mutta opinnäytetyössäni painottuu ensisijaisesti Ilta-Sanomien näkökulma. IS:n pyrkimyksenä on tarjota laajoille yleisöille ja useille kohderyhmille uutisia, urheilua ja viihdettä sekä uutistapahtumia ja yhteiskunnan toimintaa taustoittavia, laadukkaita ja monipuolisia mediasisältöjä nopeasti ja luotettavasti siten, että yleisö palaa IS:n digitaaliseen uutispalveluun ja ostaa painetun lehden aina uudestaan.
Opinnäytetyössä kuvailen, miten kuva-arkisto ja kuvajournalistinen työ omalta osaltaan tukevat strategisten tavoitteiden toteuttamista. Aihetta tarkastellaan tiiviisti muutamista resurssien kehittämisen ja yrityksen asemoinnin näkökulmista sekä käsitellään tarkemmin resurssiperustaisen strategia¬näkemyksen mukaisella, kilpailuetua tuottavien resurssien tunnistamiseen tarkoitetulla VRIO-menetelmällä.
Tutkielmassa pohditaan myös, millaisilla keinoilla voidaan kehittää kuva-arkiston organisointia toimituksellisessa työssä. Tätä varten järjestin keväällä 2022 työpajan, johon osallistui Sanoman kehityspäälliköitä, IS:n kuvatoimituksen esimies ja arkistovirkailijoita. Työpajassa keräsin ehdotuksia arkiston tekniseen kehittämiseen, käytettävyyden parantamiseen sekä ideoita arkiston potentiaalin kattavaan käyttöön Sanoman toimitusten arjessa.
Työpajassa koostetusta aineistosta nostin lähempään tarkasteluun seuraavat aihealueet: metatietojen ja tekijäoikeustietojen kriittinen merkitys, kuva-arkiston vahvuudet, heikkoudet ja käytettävyys, automaation kehittäminen sekä Sanoman työtapojen yhtenäistäminen. Kehitysehdotuksissa painotetaan ominaisuuksia, joita parantamalla ja luomalla voidaan edistää arvokkaan resurssin hyödyntämistä monipuolisesti ja laajasti myös tulevaisuudessa.
Sanomalla tuotettu mediasisältö ja oma kuvatuotanto on nähtävä strategisesti arvokkaana, jatkuvasti karttuvana omaisuutena, jonka monipuolisen hyödyntämisen ja referoimisen on toimittava sujuvasti myös tulevaisuudessa.