Koronapandemian vaikutus työhyvinvointiin terveydenhuollossa : sairaanhoitajien käsityksiä työhyvinvoinnin johtamisesta ympärivuorokautisessa palveluasumisessa
Dahlgren, Viktoria (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052514293
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052514293
Tiivistelmä
Koronapandemiakriisi heikensi voimakkaasti sairaanhoitajien työhyvinvointia. Etulinjassa työskentelevillä ammattilaisilla esiintyi muita terveydenhuollon ammattilaisia enemmän masennusta, ahdistuneisuutta, uniongelmia ja psyykkistä kuormittuneisuutta. Opinnäytetyöni tarkoituksena oli kuvata koronapandemian aikana ympärivuorokautisessa palveluasumisessa työskentelevien sairaanhoitajien käsityksiä työhyvinvoinnin johtamisesta ja selvittää mitkä tekijät heidän mielestään edistivät työhyvinvointia koronakriisissä. Tavoitteena oli saada lisää tietoa, jonka avulla johtamistyössä voidaan kehittää sairaanhoitajien työhyvinvoinnin johtamista kriisin aikana.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineiston keruu tehtiin teemaryhmähaastattelemalla 11 sairaanhoitajaa, jotka työskentelivät ympärivuorokautisessa palveluasumisessa koronapandemian aikana. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Sisällönanalyysin tuloksena muodostui 3 pääluokkaa: psyykkisen työhyvinvoinnin tukeminen, fyysisen työhyvinvoinnin tukeminen ja sosiaalisen työhyvinvoinnin tukeminen. Haastatellut sairaanhoitajat toivoivat kriisitilanteessa esihenkilön henkistä tukea, keskusteluapua, työyhteisön tukea, mahdollisuutta purkutilanteisiin sekä omien tunnetilojen käsittelyyn. Viestinnässä toivottiin selkeyttä, avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Haastatellut toivoivat kriisitilanteissa resurssien lisäämistä, hyvä työn organisointia sekä asianmukaisia olosuhteita. Lisäksi ympärivuorokautisessa palveluasumisessa tehtävän työn tärkeyttä ja merkityksellisyyttä oli toivottu huomioimaan julkisuudessa. Tunteista puhuminen, mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin, esihenkilön tuki, ymmärrys ja läsnäolo arjessa koettiin työhyvinvointia edistäviksi tekijöiksi.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää työhyvinvoinnin johtamisen kehittämisessä kriisitilanteissa sekä varautumissuunnitelmaa ja työhyvinvoinnin malleja laadittaessa. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää johtajien, hoitohenkilöstön ja terveydenhuollon alaa opiskelevien kriiseihin valmentavien koulutusten suunnittelussa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineiston keruu tehtiin teemaryhmähaastattelemalla 11 sairaanhoitajaa, jotka työskentelivät ympärivuorokautisessa palveluasumisessa koronapandemian aikana. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Sisällönanalyysin tuloksena muodostui 3 pääluokkaa: psyykkisen työhyvinvoinnin tukeminen, fyysisen työhyvinvoinnin tukeminen ja sosiaalisen työhyvinvoinnin tukeminen. Haastatellut sairaanhoitajat toivoivat kriisitilanteessa esihenkilön henkistä tukea, keskusteluapua, työyhteisön tukea, mahdollisuutta purkutilanteisiin sekä omien tunnetilojen käsittelyyn. Viestinnässä toivottiin selkeyttä, avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Haastatellut toivoivat kriisitilanteissa resurssien lisäämistä, hyvä työn organisointia sekä asianmukaisia olosuhteita. Lisäksi ympärivuorokautisessa palveluasumisessa tehtävän työn tärkeyttä ja merkityksellisyyttä oli toivottu huomioimaan julkisuudessa. Tunteista puhuminen, mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin, esihenkilön tuki, ymmärrys ja läsnäolo arjessa koettiin työhyvinvointia edistäviksi tekijöiksi.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää työhyvinvoinnin johtamisen kehittämisessä kriisitilanteissa sekä varautumissuunnitelmaa ja työhyvinvoinnin malleja laadittaessa. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää johtajien, hoitohenkilöstön ja terveydenhuollon alaa opiskelevien kriiseihin valmentavien koulutusten suunnittelussa.