Etäjohtaminen Pohjanmaan hyvinvointialueella: hoitotyön ammattilaisten kokemuksia etäjohtamisesta
Piiroinen, Linda (2023)
Piiroinen, Linda
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052614614
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052614614
Tiivistelmä
Pohjanmaan hyvinvointialue aloitti toimintansa 1.1.2023. Nykyistä hyvinvointialueen toimintaa edelsi vuoden mittainen vaihe kuntayhtymänä. Organisaatiomuutoksen myötä organisaatiomallia uudistettiin ja etäjohtaminen alueella lisääntyi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia Pohjanmaan hyvinvointialueen lapsi- ja perhepalveluiden tulosalueella työskentelevien hoitotyön ammattilaisten kokemuksia etäjohtamisesta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa etäjohtamisen nykytilasta organisaatiomuutoksen myötä sekä löytää mahdollisia hyviä käytäntöjä sekä haasteita, joiden pohjalta etäjohtamista voidaan organisaatiossa kehittää.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä olivat etäjohtaminen ja hajautettu organisaatio. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja tutkimukseen osallistui kuusi lapsi- ja perhepalveluiden tulosyksiköissä työskentelevää hoitotyön ammattilaista. Haastattelut tehtiin pareittain. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tutkimustulosten mukaan suuri osa haastatelluista oli tyytyväisiä etäjohtamisen nykytilaan ja luottamus etäjohtajiin koettiin hyvänä. Yksilöllisiä eroja oli yhteydenpidon ja tapaamisten tarpeessa. Hyvinä käytäntöinä koettiin säännölliset kokoukset sekä yhteistyön tekeminen samaa työtä tekevien kollegojen kanssa yli kuntarajojen. Haasteina koettiin työntekijöiden epätasa-arvoisuus, tiedonkulun ja yhteydenoton haasteet sekä digitaalisiin välineisiin liittyvät haasteet. Etäjohtamista voidaan kehittää panostamalla työntekijöiden tasa-arvoiseen huomioimiseen, tiedonkulun sujuvuuteen, säännölliseen yhteydenpitoon ja digitaalisten välineiden toimivuuteen sekä digiosaamiseen.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä olivat etäjohtaminen ja hajautettu organisaatio. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja tutkimukseen osallistui kuusi lapsi- ja perhepalveluiden tulosyksiköissä työskentelevää hoitotyön ammattilaista. Haastattelut tehtiin pareittain. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tutkimustulosten mukaan suuri osa haastatelluista oli tyytyväisiä etäjohtamisen nykytilaan ja luottamus etäjohtajiin koettiin hyvänä. Yksilöllisiä eroja oli yhteydenpidon ja tapaamisten tarpeessa. Hyvinä käytäntöinä koettiin säännölliset kokoukset sekä yhteistyön tekeminen samaa työtä tekevien kollegojen kanssa yli kuntarajojen. Haasteina koettiin työntekijöiden epätasa-arvoisuus, tiedonkulun ja yhteydenoton haasteet sekä digitaalisiin välineisiin liittyvät haasteet. Etäjohtamista voidaan kehittää panostamalla työntekijöiden tasa-arvoiseen huomioimiseen, tiedonkulun sujuvuuteen, säännölliseen yhteydenpitoon ja digitaalisten välineiden toimivuuteen sekä digiosaamiseen.
