Sensory Processing Measure 2™- arviointimenetelmän soveltuvuus 4–30 kuukauden ikäisille lapsille ja heidän huoltajilleen
Mäkinen, Joanna; Savolainen, Suvi (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052614466
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052614466
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutui osana Sensory Processing Measure 2- eli SPM-2-arviointimenetelmän kääntämistä ja adaptoimista Suomeen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa SPM-2-arviointimenetelmän yhdysvaltalaisten viitearvojen käytettävyyttä suomalaisten arvioinnissa sekä mahdollisia aistitiedon käsittelyn yhteyksiä lasten ja huoltajien välillä. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Hogrefe Psykologien Kustannus Oy:n ja Sensorisen integraation terapian yhdistyksen eli Sity ry:n kanssa.
Opinnäytetyön taustateoriana käytettiin sensorisen integraation teoriaa, johon myös SPM-2-arviointimenetelmä perustuu. Tutkimusaineisto kerättiin SPM-2-arviointimenetelmällä, joka on tarkoitettu eri ikäisten henkilöiden aistitiedon käsittelyn arviointiin. Tutkimusotos koostui 7 vauvaikäisen (4–9 kk) ja 36 taaperoikäisen (10–30 kk) SPM-2-arviointilomakkeesta sekä 23 huoltajan itsearviointilomakkeesta. Aineisto analysoitiin määrällisen aineiston analyysimenetelmillä. Suomalaisten ja yhdysvaltalaisten vastaajien pisteiden keskiarvoja vertailtiin toisiinsa t-testillä. Lasten ja huoltajien lomakkeita verrattiin toisiinsa laskemalla pisteiden väliset korrelaatiot.
Tutkimustulosten mukaan suomalaiset saivat SPM-2-arviointilomakkeista hieman korkeampia pisteitä yhdysvaltalaisiin verrattuna. Erot olivat kuitenkin vähäisiä. Lapsi-huoltaja-parien lomakkeissa oli nähtävissä aistitiedon käsittelyn yhteyttä Kuulon (HEA), Tasapainon ja liikkeen (BAL) sekä Yhteispisteiden (ST) asteikoilla. Lasten arviointilomakkeiden käytettävyyttä koskevissa palautteissa tuli esille pohdintaa lomakkeiden soveltuvuudesta ikäjakauman alkupäähän sijoittuville lapsille.
Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että SPM-2-arviointimenetelmän yhdysvaltalaisia viitearvoja olisi mahdollista käyttää myös suomalaisten arvioinnissa. Lasten ja huoltajien aistitiedon käsittelyn yhteyttä koskevat tutkimustulokset viittaavat siihen, että lasten ja huoltajien aistitiedon käsittelyssä saattaa olla yhteyttä kuulon sekä tasapaino- ja liikeaistin alueilla. Tutkimuksen otoskoko jäi pieneksi, koska tutkimukseen oli vaikeaa saada riittävästi vastaajia. Tämä vaikuttaa tulosten luotettavuuteen. Vastaavanlaisen tutkimuksen voisi tulevaisuudessa toteuttaa suuremmalla otoskoolla, jolloin voitaisiin varmistaa SPM-2-arviointimenetelmän ja sen yhdysvaltalaisten viitearvojen soveltuvuus suomalaisten arviointiin sekä saada lisää tutkimustietoa lasten ja huoltajien aistitiedon käsittelyn yhteyksistä.
Opinnäytetyön taustateoriana käytettiin sensorisen integraation teoriaa, johon myös SPM-2-arviointimenetelmä perustuu. Tutkimusaineisto kerättiin SPM-2-arviointimenetelmällä, joka on tarkoitettu eri ikäisten henkilöiden aistitiedon käsittelyn arviointiin. Tutkimusotos koostui 7 vauvaikäisen (4–9 kk) ja 36 taaperoikäisen (10–30 kk) SPM-2-arviointilomakkeesta sekä 23 huoltajan itsearviointilomakkeesta. Aineisto analysoitiin määrällisen aineiston analyysimenetelmillä. Suomalaisten ja yhdysvaltalaisten vastaajien pisteiden keskiarvoja vertailtiin toisiinsa t-testillä. Lasten ja huoltajien lomakkeita verrattiin toisiinsa laskemalla pisteiden väliset korrelaatiot.
Tutkimustulosten mukaan suomalaiset saivat SPM-2-arviointilomakkeista hieman korkeampia pisteitä yhdysvaltalaisiin verrattuna. Erot olivat kuitenkin vähäisiä. Lapsi-huoltaja-parien lomakkeissa oli nähtävissä aistitiedon käsittelyn yhteyttä Kuulon (HEA), Tasapainon ja liikkeen (BAL) sekä Yhteispisteiden (ST) asteikoilla. Lasten arviointilomakkeiden käytettävyyttä koskevissa palautteissa tuli esille pohdintaa lomakkeiden soveltuvuudesta ikäjakauman alkupäähän sijoittuville lapsille.
Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että SPM-2-arviointimenetelmän yhdysvaltalaisia viitearvoja olisi mahdollista käyttää myös suomalaisten arvioinnissa. Lasten ja huoltajien aistitiedon käsittelyn yhteyttä koskevat tutkimustulokset viittaavat siihen, että lasten ja huoltajien aistitiedon käsittelyssä saattaa olla yhteyttä kuulon sekä tasapaino- ja liikeaistin alueilla. Tutkimuksen otoskoko jäi pieneksi, koska tutkimukseen oli vaikeaa saada riittävästi vastaajia. Tämä vaikuttaa tulosten luotettavuuteen. Vastaavanlaisen tutkimuksen voisi tulevaisuudessa toteuttaa suuremmalla otoskoolla, jolloin voitaisiin varmistaa SPM-2-arviointimenetelmän ja sen yhdysvaltalaisten viitearvojen soveltuvuus suomalaisten arviointiin sekä saada lisää tutkimustietoa lasten ja huoltajien aistitiedon käsittelyn yhteyksistä.