Neuvottelukäytännöt hybridityöskentelymallissa
Niskanen, Joni (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052614499
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052614499
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli kehittää ohjeistus kaupan alan yritykselle neuvottelukäytäntöihin työskenneltäessä hybridimallissa. Yrityksessä on perinteisesti neuvoteltu tärkeimpien tavarantoimittajien kanssa pääosin kasvotusten, mutta koronapandemian alussa neuvottelut jouduttiin käymään etäneuvotteluina. Koronapandemian päättyessä yrityksessä siirryttiin hybridimalliin, jossa osa työstä tehdään toimistolla ja osa etänä. Käytäntö mahdollisti jälleen kasvotusten neuvottelemisen sekä etänä tapahtuvien neuvotteluiden jatkamisen. Yrityksellä ei ole ollut yleistä ohjeistusta neuvottelukäytännöistä uudessa hybridimallissa.
Opinnäytetyö on toteutettu toimintatutkimuksena. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselytutkimuksella sekä kirjallista aineistoa hyödyntäen. Kyselytutkimukseen aineisto kerättiin kyselylomakkeella yrityksen päivittäistavararyhmissä työskentelevien ostajien ja ostoryhmäpäälliköiden sekä päivittäistavararyhmän tärkeimpien tavarantoimittajien edustajien antamien vastauksien pohjalta. Kirjallista aineistoa oli yleisestä neuvottelemisesta hyvin saatavilla, mutta varsinkin hybridineuvotteluista, joissa osa osallistujista on samassa tilassa ja osa etänä, oli relevanttia tietoa niukasti saatavilla.
Kerätyn aineiston perusteella kasvotusten käytävät neuvottelut ovat todennäköisesti erilaisista neuvottelutavoista onnistuneimpia niin tulosten kuin neuvottelijoiden kokemusten perusteella. Lisäksi kasvotusten käytävät neuvottelut kehittävät kumppanuussuhdetta parhaiten. Aineiston perusteella etäneuvotteluiden merkittävimmät heikkoudet, kasvotusten pidettäviin neuvotteluihin verrattuna, ovat heikompi vuoropuhelu sekä vastaneuvottelijoiden kehonkielen ja reaktioiden tulkinnan vaikeus. Etäneuvotteluiden etuina on tehokkaampi ajankäyttö, kokoon kutsumisen helppous sekä matkustustarpeen puuttuminen. Etäneuvotteluita haittaa myös teknologian rajoitteet, jotka aiheuttavat esimerkiksi neuvottelijoiden välisen katsekontaktin vähäisyyden.
Tutkimuksen havaintojen pohjalta luotiin yritykselle ohjeistus neuvottelukäytäntöihin hybridimallissa työskenneltäessä.
Opinnäytetyö on toteutettu toimintatutkimuksena. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselytutkimuksella sekä kirjallista aineistoa hyödyntäen. Kyselytutkimukseen aineisto kerättiin kyselylomakkeella yrityksen päivittäistavararyhmissä työskentelevien ostajien ja ostoryhmäpäälliköiden sekä päivittäistavararyhmän tärkeimpien tavarantoimittajien edustajien antamien vastauksien pohjalta. Kirjallista aineistoa oli yleisestä neuvottelemisesta hyvin saatavilla, mutta varsinkin hybridineuvotteluista, joissa osa osallistujista on samassa tilassa ja osa etänä, oli relevanttia tietoa niukasti saatavilla.
Kerätyn aineiston perusteella kasvotusten käytävät neuvottelut ovat todennäköisesti erilaisista neuvottelutavoista onnistuneimpia niin tulosten kuin neuvottelijoiden kokemusten perusteella. Lisäksi kasvotusten käytävät neuvottelut kehittävät kumppanuussuhdetta parhaiten. Aineiston perusteella etäneuvotteluiden merkittävimmät heikkoudet, kasvotusten pidettäviin neuvotteluihin verrattuna, ovat heikompi vuoropuhelu sekä vastaneuvottelijoiden kehonkielen ja reaktioiden tulkinnan vaikeus. Etäneuvotteluiden etuina on tehokkaampi ajankäyttö, kokoon kutsumisen helppous sekä matkustustarpeen puuttuminen. Etäneuvotteluita haittaa myös teknologian rajoitteet, jotka aiheuttavat esimerkiksi neuvottelijoiden välisen katsekontaktin vähäisyyden.
Tutkimuksen havaintojen pohjalta luotiin yritykselle ohjeistus neuvottelukäytäntöihin hybridimallissa työskenneltäessä.